28.12.2017

Joulunaikaa on vietetty kuninkaallisessa seurassa, kun päästiin tirkistelemään Windsorien elämää televisiosarjan "The Crown" välityksellä. Hykerryttävän mielenkiintoista katsottavaa, kun ei ole mielikuvituksen tuotetta, vaan perustuu oikeaan historiaan. Jokunen aika siinäkin vierähti, ennen kuin saatiin asennettua telkkareihin NETFLIX, josta ohjelmaa voi katsella.

Taas saatiin oikein pääkallokelit - eilisaamuna oli pieniä vaikeuksia päästä liikkeelle, kun oltiin aamuvarhaisella lähdössä autolla kuntosalille. Kun autossa on kitkarenkaat ja katu peilikirkkaalla jäällä, ei ylämäkeen lähteminen ilman vauhtia sujukaan ongelmitta. Parasta olisi pysytellä sisätiloissa, ettei saisi nyt tuolla hortoillessaan mitään luunmurtumia!

25.12.2017

Todella kaunis jouluaamu - pieni neljän asteen pakkanen, aurinko kultaa puut ja hangen, tosin se hanki on melko matalaa sorttia, mutta onpahan maa sentään valkoinen.

Meillä ei ole ollut tapana enää moneen vuoteen ostaa toisillemme joululahjoja, mutta nyt mies teki poikkeuksen, kun oivalsi minun puheestani, että frouvaltapa puuttuu vielä yksi asia tässä maailmassa. Niinpä sain kuoria paketista ÄLYKELLON. No nyt on frouvalla sitten sellainen laite, joka muistuttaa, että tuolista on noustava aika-ajoin liikkumaan ja mittaa sykkeet ja muut elintoiminnot. Stressiä en tämän kanssa aio kuitenkaan hankkia!

Päivän kuvat

24.12.2017

Tätä jouluviikkoa on elelty kiireettömästi, lapsenlasten seurasta nauttien. Kun Inka opiskelee Riikassa, ei häntä tavata kovin usein. Niinpä hänen lomalla ollessaan  korjataan tuota puutetta. Yhdessä on käyty päiväkahvilla Jumbossa, Pirttimäessä ja Löyly-kahvilassa Hernesaarenrannassa.

Nyt käydään joulunviettoon, riisipuuro-aamiaisella aloitetaan. Illansuussa ajellaan Nurmijärvelle hautausmaan kynttilämerta katselemaan. Aattoiltaa vietetään "alamäessä" tyttären perheen seurassa.

Joulunalku kuvat

20.12.2017

Kun eilen haikailin niiden PamPamin possunkyljysten perään, niin possua nyt kuitenkin syötiin lounaalla kihlajaispäivän kunniaksi. Mies löysi netistä ravintolan, jossa ei olla ennen käyty ja joka näytti miljööltään mielenkiintoiselta. Niinpä ajeltiin harmaana aamupäivänä Hyvinkäälle ja käytiin maistamassa joulupöydän possua ravintola Obelixissa, joka on rakennettu vanhaan Willatehtaaseen. Maistuva oli jouluateria - nyt ei kannata syödä enää mitään jouluruokaa! Helposti käy niin, ettei ne samat eväät maistukaan enää aattoiltana yhtä hyvältä!

Päivän kuvat

19.12.2017

Huomenna, jos Luoja suo, vietetään meillä "hynttyiden yhteen kantamispäivää". Siitä on kulunut jo 48 vuotta, kun tuo näissä nurkissa yhä viihtyvä mies talutti nuorikkonsa Isolla-Roballa olevaan kultasepänliikkeeseen kihloja ostamaan. Sopivasti oli saatu veronpalautusrahat, jotka sitten käytettiin kihlojen ostoon. Kaisaniemenkadulla käytiin PamPamissa syömässä porsaankyljykset ja illalla juhlittiin kotona Konalassa ystäväjoukon kanssa tätä suurta tapahtumaa.

Harmi, ettei sitä ravintolaa ole enää entisellä paikallaan - olisi ollut kiva käydä syömässä ne kyljykset siellä. Ehkäpä tuo mies on jo keksinyt paikan, minne vanhan vaimonsa vie huomenna juhlalounaalle.

16.12.2017

Etteikö muka luonto olisi lähellä meillä täällä pääkaupunkiseudullakin? Tänä aamuna ihmeteltiin ulko-ovellamme lumessa olevia jonkun eläimen jättämiä jälkiä. Kun mies ymmärtää näiden asioiden päälle minua paremmin, arveli hän jonkun peuraeläimen (metsäkauriin tai valkohäntäpeuran) käyneen meitä tervehtimässä. Mikä suloinen ajatus, että BAMBI on liikkunut yöllä meidän pihassa ja tuonut joulun tullessaan tähänkin majaan.

Kun lapsenlapsi INKA on luonteeltaan jouluihmisiä, niin eiköhän meidänkin olisi syytä mennä siihen samaan tunteeseen mukaan. Tulkoon JOULU!

15.12.2017

Mistä tuntee joulun..... no ainakin siitä, että kuntosalilla on mukavan rauhallista. Jo kahtena aamuna on saatu miltei kaksistaan siellä huhkia. Ihan outo ilmiö! Huomisaamuna en mene sinne minäkään, kun reidet on niin mahtavan kipeet, että käynti näyttää taas ihan ankan taaperrukselta. Jos tiputan jotain lattialle, en tahdo sitä millään saada ylös, kun kumartuminen tekee niin kipeää. Syynkin moiseen tiedän tarkalleen. Eilisaamuna taisin ottaa liian suuren painon jalkaprässiin ja treenasin ihan tosissaan. Nyt ei siihen hommaan ole menemistä! Muutenkin jätän huomisaamun kuntosalin mielelläni väliin, kun lähdetään hakemaan lentoasemalta lapsenlastamme INKAA, joka palaa opiskelukaupungistaan Riikasta joululomalle kotiin.

13.12.2017

On se vaan kivaa, että meillä on neljä vuodenaikaa! Nythän pitäisi kalenterin mukaan olla täällä pohjolassa paukkuvat pakkaset, mutta ei täällä eteläisessä Suomessa mitään sellaisia olla havaittu. Eilen lumituisku kaunisti maat ja mannut, jota oli mukavaa katsella huoneensa ikkunasta, kun ei tarvinnut lähteä tuonne liikenteeseen sekoilemaan. Niiiiin - on niin mukavaa olla kotona ja nauttia talvisesta tunnelmasta!

Mitään hinkua en ole vielä tuntenut etelän lämpöön, mutta vähitellen olisi kuitenkin jo totuteltava ajatukseen, että pian istutaan parvekkeella aamiaisella ja kuunnellaan lintujen laulua. Viisumitkin käytiin hakemassa Thaimaan suurlähetystöstä ja taksikyyti Bangkokista Hua Hiniin on tilattu ja maksettu, mutta nautitaan nyt vielä pari viikkoa tästä talvisesta tunnelmasta!

11.12.2017

....äidin hommat on niin kiireiset. Niinpä - tässähän tuo mukavasti aika kuluu tietsikoiden äärellä istuessa - ja jouluhommiahan nämäkin on nykyään nämä joulusivujen päivitykset! Melkoisiin mittoihin on paisunut jo tämäkin harrastus (eilen 21.000 vierailua sivustossa). Joskus manailen, että jään eläkkeelle tästäkin hommasta, mutta on tämä niin mukavaa ja mielenkiintoista, etten nyt kuitenkaan malta siirtyä sanaristikoiden pariin! Joku muistia ja aivoja treenaava homma kun pitää ihmisellä tässä iässä olla, niin olkoonpa minulla nyt sitten tämä!

9.12.2017

Pitäisikö olla huolissaan, kun joulustressi ei ole päässyt mitenkään pujahtamaan tänne meidän majaamme? No onhan tässä vielä pari viikkoa aikaa jouluun, joten hyvin ehdin vielä saada sen stressinkin, jos oikein yritän.

Nyt viikonloppuna aion kirjoittaa ne muutamat joulukortit, joita vielä vanhoille tädeille lähetän. Tytär hoitaa joululahjojen hankkimisen lapsenlapsille, minun ei tarvitse kuin siirtää rahat tyttären tilille. Mitään joululeipomuksia ei meillä ole aiemminkaan harrastettu, eikä ole aikomus mitään suurta joulusiivoustakaan alkaa touhuamaan. Siis mistä se stressi voisi siten syntyäkään?

6.12.2017

Itsenäisyyspäivää on meillä vietetty perinteisin menoin - aamupäivä kuunneltu radiota ja katseltu television isänmaallista ohjelmaa. Illan hämärässä ajeltiin Nurmijärven kirkolle, jossa haudoilla paloivat kynttilät aivan kuin jouluna ikään. Juhlapöydässä syötiin kahdestaan kynttilän valossa meille niin supisuomalaista herkkua, karjalanpaistia. Illalla kaivaudutaan sohvan syliin katselemaan sitä niiiiiiin suomalaista ohjelmaa - linnan juhlia. Unilääkkeeksi voidaan sitten katsoa tallennettua uutta versiota "Tuntemattomasta sotilaasta".

Eilisten etkojen kuvat

5.12.2017

Lauantaina jo luulin, että perjantain saunaiset poppakonstit olisivat tehonneet tähän hemmetin virukseen, kun olo oli jo terveen puolella. Mitä vielä - sama meno jatkuu taas tänään käheine kurkkuineen ja nuhaisine nenineen! Ei tässä auta käydä sairastamaan, kun pian on tupa täynnä väkeä 100-vuotiaan Suomen etkoilla. Virallisesti minä isännöitsijänä järjestän taloyhtiön syyskokouksen, mutta asiat on kyllä vauhdilla puitu ja maljoja kohotellaan 100-vuotiaan kunniaksi. Eiköhän se olokin siitä parane illan kuluessa!

3.12.2017

Vaikkei meillä mitään hinkua ole joulunvieton aloittamiseen, niin laitettiinpa nyt kuitenkin ensimmäisen adventin kunniaksi ikkunakyntteliköt valaisemaan muutoin niin synkkää näkymää. Eilenhän oli mitä loistavin talvipäivä, mutta yö oli sitten vienyt lumet mennessään ja nyt maa on taas ankean harmaa. Käytiin eilen vielä Tokmannilla jouluvaloja etsimässä, mutta kauppa oli käynyt kuulemma vilkkaasti lauantaina, eikä haluamaani valosarjaa enää löytynytkään. Pakko oli tyytyä valokranssiin, joka ripustettiin saunatupaa valaisemaan.

Kun meillä ei mitään varsinaista pikkujoulua ole tiedossa, oli mies saanut päähänsä hankkia pikkuruisen kinkun, jota nyt tuolla keittiössä paistelee. Ja pian saan myös suurinta herkkuani - lanttulaatikkoa, kun istutaan kahdestaan pöytään ja käydään sen kinkun kimppuun.

2.12.2017

Tämä hemmetin flunssa taitaakin vaatia ihan kotimaiset parannuskonstit! Jo vanha kansa tiesi, mikä tepsii räkätautiin "jos ei sauna, viina ja terva...". No saunaa aion tänään hätäpäissäni tähän avuksi kokeilla. Viinakin voisi tehdä terää - vodkaa voisi glögin sekaan lorauttaa tujusen ja tervapastilleja olen imeskellyt tänään jo ostosreissulla. Jo on kumma, jos ei noilla konsteilla tauti tokene!

1.12.2017

30.11.2017

Vaikka ikkunan takana tihuuttelee vettä ja tähän aikaan vuodesta Suomen oloihin kuuluva harmaus on ottanut vallan, sielu paistattelee kodin lämmössä. Kun mies vielä viritteli olkkarin ja telkkarihuoneen ikkunoihin jouluiset tunnelmavalot, ei tämä pimeyskään tunnu ollenkaan niin pahalta, kuin siellä etelän auringossa aavistelin.

Kun eilen illalla reissusta palattiin, niin enpä purkanutkaan matkalaukkuja ihan tyhjäksi, vaan otin sieltä pesuun menevät vaatteet ja joitain tärkeimpiä tavaroita, muut jätin odottamaan neljän viikon päästä alkavaa Thaimaan matkaa. Katsotaan nyt, miten fiksun jutun olin siinä vaivojani säästelemällä keksinyt!

03.11.2017

Matkalaukut ovat viittä vaille valmiina pakatut ja odottavat uusiin seikkailuihin pääsemistä. On se kummaa, miten paljon aikaa niiden pakkaamiseen saakaan tuhertumaan, vaikka kaikki pikkusälä on jo valmiina omassa kopassaan matkalle lähtöä odottamassa. Lähtöselvitys on tehty valmiiksi netissä, niin että kaiken pitäisi olla valmista huomisaamuun kello neljään mennessä, jolloin taksi tulee meitä noutamaan.

Saa nähdä, pyytääkö ne meitä Finnairilla nousemaan vaa´alle, kun ne nyt niitä kilotestejään tekevät? Onneksi näistä kiloistaan ei nyt vielä tarvitse mitään lisämaksua pulittaa! Vaikka kuntosalilla on rehkitty ja kaloreita eväistään syynätty, kovin on pieneksi jäänyt ilo menetetyistä kiloista. Ja matkallahan niitä aina tuppaa lisää tulemaan!

31.10.2017

Nytpä ei pitäisi flunssapöpön iskeä frouvan habitukseen!  Käytiin miehen kanssa yhdessä eilisaamuna piikillä. No siitä flunssapöpöstä ei nyt varmaan ole mitään takeita, kun ollaan monta kuukautta poissa kotimaasta ja siellä Teneriffalla ja Hua Hinissähän voi olla ihan omat pöpönsä. Eikä se flunssan estäminen liene sataprosenttisen varmaa täällä kotikonnuillakaan. Varoittelivat terveyskeskuksessa, että se piikki voi aiheuttaa flunssan oireita heti aluksi. Niinpä heräsin viime yönä siihen, että kurkkua kutitti ja kuiva yskä pakotti nousemaan sängystä nesteytystä hakemaan. Aamulla olo oli ihan normaali. Toivottavasti nyt säästytään pahemmilta flunssatartunnoilta!

29.10.2017

Kun kulkee tuolla räntäsateisilla kaduilla ja naama kastuu viimassa liitävistä märistä lumisohjoräteistä, on vaikea kuvitella, että ensi viikolla tarvittaisiin ilmastointilaitteita viilentämään hikistä otsaa. Niinpä vaan tuli juuri tilattua lisäpalveluna ilmastointi, kun sähköposti muistutti lähestyvästä matkasta kesäisempiin maisemiin. Muutoin en ole vielä ehtinyt tulevaa lomaa ajattelemaan - ehtiihän sitä pohtia sitten loppuviikosta. Nyt täytyy vaan nauttia tästä alkutalven hämärästä ja ikkunan takana vihmovasta sateesta. Ja saatiinhan nyt aamuun yksi hiukan valoisampi tunti, kun kelloja siirrettiin tunnilla taaksepäin.

26.10.2017

Jos olisin vielä pienokainen, niin luulen, että olisin ollut tänä aamuna kovin innoissani tuosta valkeasta aineesta, joka kaunistaa puut ja valkaisee maan. No kylläpä osaan nauttia nyt vanhempanakin näkymästä, joka aukeaa silmieni iloksi työhuoneeni ikkunasta. Eikä se kuntosalille lähtökään aamuvarhaisella tuntunut kovin ikävältä, kun mies oli suuressa viisaudessaan vaihtanut autoon talvirenkaat ja laittanut vebaston autoa lämmittämään, ettei pikku frouvan peppua palele. Hyvä puoli on tietysti se, ettei meidän eläkeläisten ole mikään pakko lähteä tuonne liikenteen sekaan sekoilemaan. Toivotaan, että tätä valkoisuutta kestää nyt edes muutaman päivän verran!

23.10.2017

Taas vaihtui ikkunasta avautuva näkymä muutamaksi hetkeksi, kun muutettiin tyttären huusholliin lapsienvahdeiksi. No kun tässä ihan lähellä kotia ollaan, siirrytään omaan luukkuun päivän ajaksi, kun pojat on saatu aamulla koulutielle. Taitavat lurjukset vedättää mummia, ainakin nukkumaanmenoaikojen suhteen - ei taida meno olla ihan samanlaista kuin vanhempien kotona ollessa. Huomenna elämä palaa taas uomiinsa niin pojilla kuin meillä isovanhemmillakin.

21.10.2017

Eilen kylässä harvinaisia vieraita. Käytiin noukkimassa auton takapenkille Katajanokan satamasta Ruotsista Helsinkiin risteilylle piipahtaneet ystävät, Marja-Leena, Anna ja Henry. Kuusi tuntia meni heidän seurassaan kuin siivillä. Rouva-sää-Ilmatarkin pisti vierailun kunniaksi parastaan, kun paluumatkalla heille Kaivopuiston rantaa esiteltiin. Saatiinhan siinä samalla itsekin nauttia viimeisistä syksyn väreistä ja tyynen meren katselusta.

19.10.2017

Juu - ilmeisesti painonvahtaamiseni alkaa tuottaa tulosta. Eihän sitä vaaka tietenkään paljon noteeraa, mutta itse huomasin, että olen laihtunut ainakin päästäni - niiin, ihan fyysisesti, enkä tunnusta mitään muutosta siellä mentaalisella puolella. Nenän varressa huomasin pienet painaumat, kun olen käyttänyt pitkin päivää lukulaseja. Ei sinne aiemmin ole mitään monttuja ilmestynyt, joten totesin, että lukulasini ovat ihan liian raskaat laihtuneelle naamalleni. No nyt odottelen uusia kevyitä kehyksettömiä kakkuloita, jotka tilasin Favoptikilta. Että sellaista laihtumista!

17.10.2017

Ainakin kerran vuodessa pitää saada gulassikeittoa, sellaista miehen kotona keittelemää. Eikä sitä viitsi tehdä pientä kahvikupillista, vaan kerralla keittelee isomman satsin. Meille on tullut perinteeksi, että kutsutaan tyttären appivanhemmat sopalle ja tänä vuonna sattui tytärkin olemaan sopivasti lomalla, joten soppaa syötiin isommalla porukalla.

Tässä sopan ohjeet: iso keitto ja pieni keitto.

16.10.2017

Kurjuuden maksimointi? No siltä se nyt joskus tuntuu, vaikka ei pitäisi meikäläisen edes pikkuisenkaan niin ajatella. Maailmassa miljoonat ihmiset joutuvat tulemaan toimeen paljon pienemmillä kaloreilla, itse syön sentään neljästi päivässä. Eniten rassaa kuitenkin se kuntosalilla rehkiminen - lieneekö maailmassa mitään sen hullumpaa hommaa, kuin kuntopyörän polkeminen! No kuutena aamuna viikossa sinne nyt kuitenkin raahaudun, vaikka olisi paljon mukavampaa jäädä oman huoneen hiljaisuuteen fläppärille istumaan.

Jos tavoitteena olikin painonpudotus, niin ei se tälläkään rehkimisellä onnistu. Vaikka olen ihan rehellisesti pitänyt kiinni viikko-ohjelmastani, vaa´an lukemat näyttää täysin samoja numeroita kuin viime maanantaina. Että sellaista painon vahtaamista!

13.10.2017

Soihdut sammuu, mutt kaikki tontut valvoo - mukaan lukien yksi tonttu täällä Klaukkalassa. Onpa niin ihanan rauhallista tehdä töitä näin aamuyön unettomina tunteina! Toiveikkaana nielaisin illalla neljä melatoniini-tablettia ja luulin nukkuvani makoisat yöunet. Ja pah!!! Heräsin puoli kolmen aikaan, yritin pitää silmiä visusti kiinni ja mieleen tunkevia ajatuksia loitolla. Tunnin taisteltuani annoin periksi ja hiippailin hiljaa omaan huoneeseeni. Taas tänään on tsempattava, ettei möhli hommiaan puoliälyisenä. No josko ensi yönä uinailisi paremmin saunan ja muutaman viinilasillisen jälkeen!

11.10.2017

Ei, en minä ole vielä kupsahtanut - täällä minä masinani ääressä yhä haahuilen. Haamumaiselta alkaa tosin olo tuntua, kun yöunet on taas jääneet monena yönä muutamaan tuntiin. Mitään varsinaista syytä tilanteeseen en ole keksinyt. Stressikään ei ole vaivannut, vaikka hurjan pitkiä päiviä olenkin tässä fläppärilläni ahertanut. Lienee perinnöllistä tuo herkkäunisuus, kun äitinikin valitteli aikoinaan unenpuutettaan.

Mies tosin on potenut jo toista viikkoa sitkeää yskää ja herää yölläkin yskimään. Vaikka siirtyykin toiseen huoneeseen, niin kyllähän minä siihen herään, enkä sitten saa enää unen päästä kiinni. No toistaiseksi en ole vielä harkinnut yhteisestä makuuhuoneesta evakkoon lähtöä.

7.10.2017

5.10.2017

Onko suurempaa nautintoa kuin pötkähtää iltauutisten aikaan pitkän päivätyön rasittamana oman peittonsa alle pientä jogurttiannostaan nauttimaan ja telkkaria tuijottamaan? Ihan totta - pienistä asioista se onnellisuus sieluun laskeutuu! Nyt kun kesän riennot ovat takana ja ihmiset asettuvat talvipesäänsä, saa telkusta katsella muutakin kuin niitä iänikuisia tuhanteen kertaan parsittuja uusintoja. "Pitääkö olla huolissaan" on kerrassaan mainio - sitä ei voi millään jättää väliin! Kari Hotakaisen huumorista olen aina tykännyt - niinpä nytkin tuota katsellessa saa nauraa itsensä henkihieveriin. No sehän ei haittaa, jos tuo hirnuminen pidentää ikää. Ainakin se tekee elämästä mukavampaa!

3.10.2017

Pari viikkoa sitten reissulta palatessa olin sitä mieltä, ettei matkalle lähtöä haikailisi ainakaan ennen marraskuuta. Nyt en enää olekaan ihan varma asiasta, kun ikkunani takana asuu harmaus ja vettä tulla loipottaa solkenaan. No kotona pysyn vaikka hampaat irvessä tämän lokaisen kuun! Kotimaisemissa minut pitää jo sekin, että projekti kilojen hävittämiseksi on pahasti kesken. Iloinen yllätys oli, että olin onnistunut hävittämään painoa 1,5 kiloa viikossa!!  Ei se helpolla lähtenyt - valtavasti hikeä kuntosalilla ja kaloreiden laskemista jokaisella aterialla. Luulen, että tehokkain konsti on ollut polkea kuntopyörää 50 minuuttia (15 km) kuutena aamuna viikossa. Kaloreita palaa ja hiki lentää!

30.9.2017

Alkusyksyn viimeinen päivä, tästä sitten sukelletaankin pian loppusyksyn harmauteen. No olihan tämäkin päivä pilvinen ja harmaa, mutta ei annettu sen pilata viikonlopun tunnelmaa. Oltiin päiväkäynnillä miehen veljen mökillä Pusulassa. Toiveikkaina otettiin mukaan sienikorit, vaikka tiedossa oli, ettei näillä seuduilla ole tänä syksynä sienisatoa näkynyt.

Lähdettiinpä siitä kuitenkin metsään, mies, minä ja veljen vaimo Jarna. Eihän siellä todella saalista ollut, mutta aina on mukavaa liikkua puhtaan luonnon keskellä. Mustikoita suuhuni hamusin samoillessani sammalikossa. Koettiinpa siellä jännityksen hetkiäkin, kun Jarna oli lähtenyt yksin kauemmaksi metsään, eikä häntä alkanut kuulua takaisin autolle normaalissa ajassa. Olin jo huolissani, että hänelle on sattunut jotain. Kun hänellä ei ollut kännykkää mukana, yritettiin yhteyttä saada huutelemalla ja auton torvea soittamalla. Ylimääräistä liikuntaa saatiin siinä samalla, kun häntä metsästä etsittiin.  Kaikki järjestyi kuitenkin lopuksi hyvin - hän oli lähtenyt väärään suuntaan ja eksynyt matkalla - - - ja löytänyt kanttarellejä ja suppilovahveroita korillisen, jotka antoi meille, etsintäpartiolleen kotiin vietäväksi.

HOMMAN  OPETUS:  älä  lähde tuttuunkaan metsään ilman kännykkää!!!

28.9.2017

Nyt oon ihan puhki! Kuntopyörän selässä kului tunti ja matka jatkui mukamas 17 km, vaikka maisema ei siitä miksikään muuttunut! Pitihän se kalorikuorma kuluttaa etukäteen, kun tiedossa on, että illalla ryystetään punkkua. Ystäväni Merja on tulossa yökylään matkallaan etelänmaille ja veikkaanpa, että tytöt istuu parantamassa maailmaa muutaman punkkulasin ääressä. Nyt lähdetään autoilemaan kohti Askolaa, josta käydään hänet kyytiin noukkimassa.

27.9.2017

Täysin oma vika, kun taas mennään ylikierroksilla. Yöunet jäivät kahteen ja puoleen tuntiin. Päätinpä sitten aloittaa viikon oikein kunnon masokistisesti - rankka kuntosali aamuisin, rankka dieetti, rankka työpäivä ja lisänä 20 minuutin sauvalenkki iltapäivällä. On siinä eläkeläismummulla tekemistä! Ainakin ne lomalla hankitut pari ylimääräistä kiloa on tarkoitus hävittää. Kevyestihän niitä lantiolle kertyy, mutta pois saaminen onkin sitten jo eri juttu! Vielä tämän kerran kokeilen ja jätän homman sikseen, jos tulosta ei ala syntymään. Elelenpä sitten iloisen donnan elämää kaikkine kiloineni!

24.9.2017

Voihan nostalgian pläjäys - NAPAKYMPPI! Jotenkin mielen pohjalta nousee mieleen muistikuva, että se oli ehdoton osa meidän perheen lauantairituaalia joskus kahdeksankymmenluvulla. Saunapuhtaina asetuttiin sohvannurkkaan seuraamaan minne pääsevät "herra A" tai "neiti B" kumppaneineen matkustamaan. Ihan ei ollut samanlainen fiilis eilen illalla, kun tätä uutta versiota tallennuksesta katseltiin. Nykyisin meillä saunotaankin perjantai-iltana, eikä puitteet muutoinkaan vastaa enää tuota vuosikymmeniä sitten elettyä elämää. No kyllähän se viihteestä käy tämäkin versio!

Todella hieno syyspäivä saatiin vielä kokea surkean kesän jälkeen. Olisikohan ollut viimeisiä kertoja  tämän suven osalta käydä eväsretkellä ihastelemassa värikästä luontoa Myllykosken partaalla Nurmijärvellä?

23.9.2017

Kesä tuli takaisin, tai ainakin melkein. Vaikka ulkona on lämmintä, syksyn tuntu leijuu silti ilmassa, kun puut ovat alkaneet vaihtaa väriänsä ja niitä lehtiä leijailee ilmassa. Eihän tällaisena päivänä voi jäädä kotiseinien suojaan. Niinpä ajeltiin Saukkolaan - niin niin - sinne Kasvihuoneilmiöön teki mieli piipahtaa. Että osaakin olla houkuttava paikka, vaikkei mitään ostettavaakaan olisi hakemassa! Heräteostoksena löydettiin saunatupaan kello, kun edellinen sanoi sopimuksen irti. Ja kyllähän minä hurahdin hömppäänkin - työpöytääni koristaa nyt kirkkaan oranssin värinen sienirykelmä, joka ihan väkisin halusi muuttaa meille asumaan.

Päivän kuvat

22.9.2017

Valkkarilasillinen on mielestäni nyt ansaittu!

10 kilometrin pyörälenkki poljettu kuntopyörällä 40 minuutissa ja siinä samalla kulutettu 320 kaloria - nythän tuota valkkaria voisi ottaa kaksikin lasillista! Kaiken lisäksi onnittelen itseäni siitä, että jaksoin tuon ajan polkea sitä pahuksen pyörää! Hemmetin tylsää touhua - tuijottaa nyt edessään olevaa ikkunaa, vaikka maisema ei siitä miksikään muutu.

Nyt saunan lauteille kipeitä lihaksiaan rentouttamaan!

21.9.2017

Kyllä on helpoksi tehty nykyihmisen elämä! Kun aiemmin historian hämärissä passin hankkimiseen meni vähintään koko päivä, suoriutuu siitä nyt mukavasti oman pöydän ääressä.

Kun tuon tärkeän asiakirjan voimassaolo alkaa lähestyä loppuaan, on kiireesti kipitettävä uutta hankkimaan. Eihän sitä koskaan tiedä, mille äkkilähdölle sitä höyrähtää. Meillä se kipittäminen tarkoitti kotikylän valokuvaamossa käyntiä. Onhan se kuvan ottaminen sydämentykytyksen paikka - heti ovella ilmoitin, että nyt tarvitaan kaunis kuva. Nykyisessä passissa kansien välistä syöksähtää silmille kauhean näköinen akka, jonka on tarkoitus esittää minua!!! No lienee parempi, että passikuva vastaa mahdollisimman tarkasti kantajaansa, olipa sitten ruusuinen tai rupuinen akka.

Sitten vaan kotiin passihakemusta näpyttelemään nettiin. Uusia passejakaan ei tarvitse lähteä hakemaan kymmenien kilometrien päähän; tulevat ihan tuohon lähelle, R-kiskalle. Eipä olisi uskonut tämänkään homman näin näppärästi hoituvan!

20.9.2017

Ei ole helppoa aloittaa taas rutiinikuvioita - ei! Kun eilisaamuna en halunnut lähteä tuonne kosteaan ja kylmään luontoon aamulenkille, kävi mies hankkimassa kuntosalikortit meille molemmille. Eihän se salille menokaan herkkua ole, kun siellä on käyty viimeksi neljä kuukautta sitten, mutta pakkohan tässä on jotain liikuntaa alkaa harrastamaan.

Meillä oli reissussa mukana teleskooppisauvat, mutta eipä niistä paljon apua ollut, kun ei niitä kertaakaan auton takakontista kaivettu esiin. Kroatiassa, Montenegrossa ja Italiassa oli ihan liian helteistä ja maasto niin haastavaa, että aamulenkille ei tullut lähdettyä. Kun tultiin pohjoisempaan, muuttui keli kosteammaksi, eikä sekään houkutellut mihinkään liikuntasuoritukseen. Huomaatko nyt - taitavasti yritän vieläkin selitellä omaa laiskuuttani. Nyt on selitykset selitelty! Tänä aamuna hikoilin salilla kuntopyörän selässä puolituntia ja huomenna otankin vielä tiukemman treenin!

19.9.2017

Pönäkkä olo, kuten aina reissusta palattua! Ei, en minä vielä tänä aamuna uskaltanut vaakalle hypätä, toiveikkaana kun ajattelen, että tämä pönötys on vaan nestettä, joka nyt syksyn viileässä häipyy ihan itsestään kehosta. Korjausliike kurinalaiseen elämään alkoi jo eilen - mies keitteli ison kattilallisen kaalisoppaa, jota nyt nautitaan useamman päivän ajan. Onneksi tykkään kaalikeitosta (ei koske sitä kamalanmakuista dieettisoppaa).

8.420 km reissua takana ja monennäköisessä majatalossa yövyttynä tuntuu oma koti taas parhaalta paikalta maan päällä. Tekisi mieli sanoa, että nyt ei lähdetä mihinkään hötkyilemään ainakaan seitsemään viikkoon. No itsensä tuntien lienee vannomatta paras!

20.8.2017

Matkaan taas lähden nyt......

19.8.2017

Joku osaa lähteä reissuun pelkkä pikkureppu mukanaan, joku taas kantaa puolta omaisuutta taakkanaan. Arvata saattaa kumpaan ryhmään itse kuulun. Kannattaisi varmaan joskus kokeilla extreme-matkaa ja ottaa mukaan vain tuiki tarpeellinen, kuten lääkkeet, silmälasit, passi ja rahat. No nythän on helpompaa tuo pakkaaminen, kun matkalaukkuja ei tarvitse punnita - autoon mahtuu melkein koko omaisuus kahdestaan matkustaessa.

Tässä on ihan pakko kertoa mukavista lapsenlapsista, joiden ajattelemme pärjäävän iltapäivät koulun jälkeen ihan hyvin ilman mummin ja papan paapomista. Eilen tuli Paulus piipahtamaan koulumatkallaan pikku kätösessään mustikoita, jotka oli poiminut metsiköstä mummille läksiäislahjaksi. Niistä muutamasta marjasta tuli mummi kovin iloiseksi. Iltapäivällä tuli sitten Petrus reppu selässään antamaan pikaiset läksiäishalit (toinen pappa oli tulossa hakemaan toiseen mummolaan).

Isoja tyttöjä tavataan sitten tänään. Inka haetaan iltamyöhäisellä lentokentältä, kun hän on palaamassa Wienistä.

17.8.2017

Oma Ahokas-niminen matkatoimisto on tehnyt taas hommia ja hakenut Bookingin kautta yöpymispaikkoja ja laskenut kartalta ajomatkoja. Viisi yöpymispaikkaa on nyt varattu ja siitä eteenpäin jatketaan sitten fiiliksen varassa. Laskeskeltiin, että 400-500 kilsaa päivässä on sopiva ajomatka, jolloin jää aikaa tutustua myös etappipaikan iltapäivän elämään. Perillä Kroatiassa ja Montenegrossa aiotaan sitten viipyä muutamia viikkoja - sen kummemmin ei siellä oloa olla aikataulutettu, eletään niin kuin huvittaa. Paluupäiväkin on vielä avoin....

Matkan reittisivu majoituspaikkoineen

16.8.2017

Kaipa se matkaa pukkaa, kun matkalaukkuja olkkariin levitellään! Ja mies matkailee täyttä päätä tuolla huoneessaan omalla iPadillaan mittaillen päivän ajomatkoja. Minulla on vielä monta mutkaa kurvattavana ennen kuin edes alan tosissani ajatella tulevaa matkaa. Olen kyllä todella suunnitellut jääväni lomalle, vai siirtyneekö tämä toimistoni auton apumiehen paikalle? Vähän pahaa pelkään, että niin siinä tulee käymään ainakin alkumatkasta!

15.8.2017

Voih!  Taas soi radiossa espanjankieliset biisit, jotka tekee pesänsä kuulijan korvakäytävään. Näitä paria "korvamato biisiä" soitetaan radiossa niin usein, ettei varmaan kenellekään ole jäänyt epäselväksi, mikä on maailmalla kuuminta hottia. Myönnän, että itselläkin soi vähän väliä päässä "Despacito" tai "Subeme La Radio", halusinpa tai en. Kun en osaa espanjankieltä, oli aluksi haasteellista tavoittaa edes järjellistä niemeä noille aivojen vangitsijoille - väkisinkin korva väänsi toisen nimen "Suomelan radioksi". Vaikka biisit ovat ihan kuunneltavia, toivon, että villitys menee pian ohi! Nyt jo alkaa tuntua, että ne kulutetaan puhki liiallisella soittamisella.

14.8.2017

Kun aika on..... ! Pakko päästä lomalle nukkumaan! Ihan pirullista tuo sängyssä pyöriminen on taas ollut muutaman viikon. Kun valot sammuu illalla yhdentoista aikoihin, ei uni tahdo tulla kylään millään ja jo kolmen tunnin jälkeen joku hemmetti saa reväyttämään silmät auki. Siinä sitten yrittää olla ajattelematta mitään, mutta eihän se tietenkään onnistu. Ja olomuoto muuttuu aina vaan ryppyisemmäksi!

KYLLÄ - nyt on aika pakata pian kamat autoon ja lähteä uinailemaan muille maille vierahille!

13.8.2017

Hupsista - juuri kun olin päässyt hämmästelemästä tuossa alapuolella bittimaailmaa ja olin viemässä kirjoitusta verkkoon, iski ukkosherra palvelimeen ja "pisti piuhat poikki". Eipä sinne sivuilleni sitten päässyt kukaan lueskelemaan, enkä itsekään voinut tehdä muuta kuin odotella, että homma saadaan korjatuksi. Tuskallisia epävarmuuden hetkiä, kun en tiennyt, miten laajaa tuhoa tuo myrsky oli aiheuttanut. Ja olihan se ihan hillittömän raju ukkoskuuro - puut tuossa ikkunani edessä heiluivat tuulen voimasta, jollaista en ole ennen vielä koskaan nähnyt.

12.8.2017

Kyllä bittimaailma on ihmeellinen! En edes yritä ymmärtää näitä "taivaallisia" kuvioita, ällistyneenä niitä ihmettelen kuin Liisa Ihmemaassa. Meni pitkä tovi, ennen kuin huomasin, ettei minun tarvitse viritellä mitään piuhoja, kun siirrän valokuvia tietsikalle - sinne sujahtaa pilveen heti kuvaamisen jälkeen ja sieltä ne on helppo käydä noukkimassa.

Toinen juuri oppimani juttu on, kun voin käyttää kännykkääni langattomana verkkona ja työskennellä siten fläppärillä esimerkiksi autossa. Mitähän ne insinöörit vielä keksiikään? Siinä on mummot vielä lujilla, kun yrittävät pysyä kehityksen perässä!

10.8.2017

Alkukesälle suunniteltu visiitti ystävien Astan ja Markun kesäresidenssiin piti kolean ja sateisen sään vuoksi siirtää elokuulle. Kylläpä "säätieteilijä" Markku osasikin valita sopivan päivän, kun jo tuolloin ehdotti tapaamispäiväksi eilistä päivää. Nappiin valittu - ihan tuntui oikealta kesältä! Kiva oli viettää aikaa yhdessä "vanhojen kamujen" kanssa syöden, saunoen ja veneillen! Kuvat kertonee puolestaan!

8.8.2017

Olen onnistunut tähän saakka pysyttelemään kylmänä nettivaateputiikkien houkutuksille. No tänään se sitten tapahtui - huvikseni avasin facebookin sivulta Florydayn sivun, kun siellä silmiäni poltteli kuva kauniista paitismekosta, joka oli niiiiiiiin minun tyyliseni. Pakkohan siellä oli rekisteröityä ja pistää se ihanuus ostoskoriin, samalla taisin eksyä katselemaan muitakin mekkoja - ja lopputuloshan on arvattavissa. Nyt odottelen, että postista tupsahtaa paketti, jossa on kolme mekkoa ja yksi tummansininen pusero. Että osaakin vanha ihminen höyrähtää mokomien houkutusten edessä - no onhan tämä nettiostelu paljon helpompaa, kuin ravata tavarataivaassa rättien perässä ja josta useinkaan ei löydä sitä haluamaansa kolttua!

7.8.2017

Antaapa olla viimeinen kerta, kun tätä toimistohuonettani alan tuunailemaan. Luulisi, ettei siinä hommassa naisparka paljon ehdi rasittumaan, kun talossa on oma ruuvinvääntäjä, jonka otsalta ne hikipisarat pursuaa. No olihan siinä minullekin jotain pientä puuhaa, kun "tonnin painoisia" kalusteita apunaisena siirtelin. Ja laatikotkin tuli siinä sivussa siivottua ja turhat kamat heiteltyä roskiin.

Nyt on mukavaa istua omassa uudistuneessa "konehuoneessa", joka nimi ei meidän tapauksessa tarkoitakaan kauppaneuvos Jethron makuuhuoneelle antamaa lempinimeä.

6.8.2017

No nyt ne heinäkuun alussa tilatut kalusteet viimeinkin saatiin. Siinäpä riittikin puuhaa koko päiväksi, kun sitä palapeliä yhdessä kasattiin. Onneksi tuolit olivat sentään valmiiksi kasattuja, mutta pöydän jalat piti tietysti itse ruuvata paikalleen. Oma lukunsa onkin sitten kirjoituspöytä - röykkiö erilaista puutavaraa ja iso laatikollinen ruuveja, muttereita, kannattimia ja saranoita. Mieshän niitä kasaili laatikoiksi ja kaapeiksi, minä olin lähinnä henkisenä tukena huokailemassa. Oltiin niin poikki illalla seitsemän jälkeen, että jätettiin minun huoneeni kalustaminen tälle päivälle. Eipä ole herkkua huonekalujen hankkiminen, vaikka huonekaluliikkeessä tulee helposti niin luulleeksi!

4.8.2017

Enpä muista toista tällaista suvea, kun joutuu kyselemään Forecalta, milloin olisi sovelias aika kesäisille vierailuretkille  lähteä. No eilen oli sitten luvassa aurinkoa ja kesäistä keliä, joten toteutettiin yksi kesäkekkeritapahtuma ystävien luona Lammilla. Ulkona istuskeltiin virvokkeita ja grillieväitä nautiskellen - mitä muuta voisi kesäpäivältä toivoakaan. Tänään onkin sitten luojan kädessä, saanko istuskella oman pation keinussa saunomisen lomassa, kun taivas tiputtelee vuoroin vettä ja vuoroin aurinkokin meille säteitään tuhlailee!

Päivän kuvat

2.8.2017

Vielä on kesää hiukan jäljellä, vaikka joka toinen päivä tuntuukin, että syksyä eletään, kun sade lyö ikkunaruutuun ja taivas on musta. No eilinenhän kuitenkin näytti parastaan, kun mies vietti vuosipäiväänsä. Viikonloppuna ihmettelin lapsenlapsi Inkalle, että mitenkähän tuota päivää voisi juhlistaa. No hänpä keksi heti ratkaisun - syökää lounaaksi jotain muuta iänikuisen salaatin puputtamisen sijaan. Niinpä unohdettiin kurkut ja tomaatit ja hurautettiin Tuusulaan Unkan lounaspöytään herkuttelemaan. Oli siellä paljon muitakin - tupa täynnä herkullista kotiruokaa nauttivaa väkeä.

31.7.2017

Jos haluaa saada lisätunteja vuorokauteensa, kannattaa jättää syömäpuoli vähemmälle ja keskittyä lähinnä juomapuoleen (ei tarkoita alkoholia). Jo esi-isätkin sen tiesivät, ettei nälkäistä nukuta.

Kun päätin pistää jarrua kilojen kertymiselle, niin ajattelinpa vähentää jääkaapilla juoksua ja pitää parina päivänä viikossa soppapäivän. No siitäkös elimistö ilahtui ja iski päälle ylivireystilan. Nyt haahuilen tässä työhuoneessani silmät sikkurallaan, kun yöunet jäivät muutamaan tuntiin. Sitkeästi pysyin päätöksessäni eilenkin, kun käytiin Luukin kartanossa kahvilla - kynnenkokoinen karjalanpiirakka vihanneksilla ja kinkulla ei paljon kiloja kerryttänyt. Vaaka vain tahtoo olla erimieltä!

29.7.2017

No nyt tuli lähdettyä merta edemmäs kalaan, kun olin saanut jostain päähäni ajatuksen, että Inkoon satamasta on käytävä hakemassa savusilakoita. Se juttu on ollut jo useamman lauantain ohjelmassa, mutta aina on tullut jotain muuta sen tilalle. No nyt otettiin lapsenlapsemme Inka takapenkkiläiseksi ja köröteltiin haaveiden kalapaikalle. Sellaiset ne on tämän päivän kalareissut! Näytti siellä rannassa olevan yksi kalanmyyntikoju, mutta kun nälkä kurni vatsassa, niin mentiinpä ensin nauttimaan ruumiinravintoa ennen kalakauppoja. - Voi ei - sillä välin kauppias oli jo alkanut pistää putiikkiaan kasaan ja meiltä meinasi mennä kala-ateria sivu suun.

Oivaltava mieheni keksi, että ehkä niitä savufisuja voisi löytyä paikallisesta S-marketistakin, ja löytyihän niitä. Saattaa olla, että niitä samoja fisuja olisi löytynyt myös muutaman sadan metrin päässä kodista olevasta marketista, mutta kyllä näihin kaloihin tarttui varmasti matkalla se onnellisuusaromi, joten kannatti mennä merta edemmäs kalaan!

27.7.2017

Voih - vielä muutama päivä jäljellä tätä hemmetin heinäkuuta. On se kummaa, että kesän helein(??) kuukausi herättää itsessä moisia ärtymyksen tunteita. No ehkä asiaa selittää se, että meikäläisellä on vapaata aikaa ja lomaa läpi vuoden, eikä heinäkuu ole siinä suhteessa muita kuukausia kummempi. Lähinnä tässä potuttaa asioiden hoitamisen tahmeus - tuntuu, ettei mikään suju niin kuin normaalina arkena. Maaltakin lähdettiin sippulat vinkuen, kun tilattujen kalusteiden kuljetus oli sovittu keskiviikolle. Eipä tullut kalusteita, ei. Nyt on sovittu, että ne tuodaan 5.8. - liki neljä viikkoa sovitusta myöhässä. Jos tuokin aika pettää, niin frouvalta palaa käpy!

25.7.2017

Ha haa -  eipä satanutkaan vaikka ennuste sitä lupaili  eiliselle päivälle, niinpä pystyttiin tekemään ne joka kesän pakolliset kuviot täällä mökillä käydessä. Makkaroita käristettiin ja kahviteltiin ensin Ruunaan Neitikoskella ja sitten ajeltiin vielä metsäautotietä pitkin Änäkäisen rannalle.

Tänään onkin sitten vaihteeksi sadepäivä, joten kerätään hynttyyt autoon ja otetaan kurssi kohti kotia.

Päivän kuvat

24.7.2017

Eipä saisi valittaa, kun eteläinen Eurooppa hikoilee hirmuhelteissä ja meillä täällä pohjolassa saadaan hengittää viileää, raikasta ilmaa. No onhan vähän liian viileää minun makuuni, mutta kun nyt ei satu olemaan ihan muutaman tunnin päässä parempaakaan, on se vaan kestettävä.

Ihan mukavastipa tuo eilinen sadepäivä saatiin kärsittyä. Systerillä kahviteltiin päivällä kuohujuomien kera ja illalla jatkettiin Merjan tuvassa fortunaa ja Afrikan tähteä pelaillen.

Päivän kuvat

23.7.2017

Sataa sataa ropisee. Sunnuntaiaamu valkeni (voisikohan tätä kutsua valkenemiseksi???) sateisena ja harmaana. Onneksi mökissä on kuivaa ja lämmintä. Saadaanpa nyt loikoilla vällyjen alla ihan hyvällä omallatunnolla, kun täksi päiväksi suunniteltu retki koskille jäi toteutumatta.

Onneksi eilinen päivä oli aurinkoinen, siitäpä otettiinkin kaikki ilo irti ja ajeltiin tuttuja paikkoja katselemassa. Iltapäivää istuskeltiin aurinkoisella patiolla.

Päivän kuvat

22.7.2017 klo 8:30

Aurinko paistaa ja linnut laulaa!!  Ihan on olo niin kuin täällä Karjalassa kuuluu ollakin. Eilisiltana istuttiin isommalla sakilla Merjan patiolla, eikä hyttysistäkään ollut riesaa - lieneekö tästä viileästä kesästä sittenkin jotain hyötyä?

Päivän kuvat

21.7.2017

ÄKKILÄHTÖ! No ei nyt tällä kertaa sen kauemmaksi kuin 600 km pohjoista kohti, lapsuuden kotikonnuille Lieksaan. Eilen illalla systeri soitti, että ovat pyyhältäneet mökille, joten päätimme lähteä sinne itsekin muutamaksi päiväksi. Menoa on nyt lykätty useamman kerran kehnon sään vuoksi, joten nyt tuumailtiin, että satakoon tai paistakoon reissuun lähdetään.

Aamulla keräiltiin mökkikamat kasaan, käytiin vielä lenkillä ja sitten tien päälle. Käyhän tuo lähteminen liikoja suunnittelematta!

20.7.2017

Oma maa mansikka - meidän maa ahomansikka! Ei tarvitse olla mikään viherpeukalo saadakseen oman mansikkamaan talon päätyyn. Mitään muuta en ole asian hyväksi tehnyt, kuin ihastellut alkukesästä pihalle ilmestyneitä pieniä mansikan kukkasia. Miestä olen kiellellyt niitä leikkurilla vahingoittamasta. Nyt huomasin, että satoakin on tullut. Eihän niitä nyt kovin paljon ollut, mutta suun sain makeaksi, kun tuolla ruohikolla niitä pyydystin. Tähän aikaan kesästä kätevät emännät ahkeroivat mansikoita pakastimeen talven varalle. Meillä kätevä isäntä käy niitä poimimassa kaupan pakastealtaasta. Marjoja meillä syödään päivittäin, kun frouva loihtii niistä kevyen iltapalan rahkan ja jogurtin kanssa.

19.7.2017

Voihan heinäkuu!!  Olisi voinut vaikka lyödä vetoa, ettei tälle päivälle toimitettavaksi luvatut kalusteet tulekaan ajallaan. Miten se voikin olla niin vaikeaa, ettei myymälään asti tule tietoa siitä, että tehtaan väki lomailee heinäkuussa ja tavaran toimituksessa tulee ongelmia sen vuoksi. Olisi paljon reilumpaa asiakasta kohtaan, ettei luvattaisikaan utopistisia toimitusaikoja, kun ei niitä kuitenkaan pystytä pitämään.

Eihän tässä ole meillä mitään hätää - ulkokalusteet toimittavat mainiosti ruokailuryhmänä ja saanpahan istua vielä oman vanhan kirjoituspöytäni ääressä. Se vaan tuntuu potuttavalta, kun menojaan ei voi suunnitella pitkälle eteenpäin, kun odotellaan niitä hemmetin kalusteita. Seuraava arvailtu toimituspäivä on lauantaina - enpä ota uskoakseni.

18.7.2017

Ihan hullun hommaa, sanon minä!  Vaikka pation käyttö on jäänyt tänä kesänä surkean vähäiseksi, hankittiin sinne kuitenkin uusi päivänvarjo. Entisen, muuten kunnossa olevan  tilalle piti siis hankkia uusi, kun  mistään ei onnistuttu saamaan sitä kangasrättiä varaosana. Mielestäni sekin on ihan kamalaa luonnonvarojen tuhlaamista. Yritettiin me saada valkoinen, vuosia käytössä nuhraantunut varjo puhtaaksi, mutta eihän se kangas enää mitään voimakasta käsittelyä kestänyt. No nytpä ei olekaan enää valkoinen varjo - josko tämä tummanharmaa kestäisi vähän kauemmin!

16.7.2017

Ovatko nämä heinäkuiset aamut ollenkaan sisaruksia menneiden vuosien aamunsarastuksille? Ei lähellekään, jos aamulämpötiloista on kyse! Vai onko minulla taas valikoiva muisti ja vuodet ovat kullanneet ajatuksissa aiemmat armaiset suven aamut? Perjantaiaamunakin oli niin viileä tuuli, että hansikkaita olisi kaivannut aamulenkillä. Yhtenäkään aamuna en ole vielä ruhoani aamukahville pihakeinuun raahannut.

Jotain on sentään, joka on säilynyt muuttumattomana! Tuntuu, kuin asuttaisiin aavekaupungissa - kovin oli hiljainen kylänraitti tänä sunnuntaiaamuna, vaikka kello lähenteli yhdeksää. Rauhassa sai kulkea keskellä katua - vain kolme autoa ja yksi koranpissattaja bongattiin liki tunnin mittaisella aamulenkillä. No ihan erilainen meininki onkin jo kuukauden päästä!

13.7.2017

Osaapa olla vaarallista tämä kodin tuunaus! Mies nosteli myytävät tuolit riviin huoneeni viereiselle seinälle noutoa odottamaan. No enkös vaan pyyhältänytkin illalla huoneestani sukat savuten kohti makuuhuonetta ja hups - siinäpä makasi eukko rähmällään tuolien päällä silmälasit vinksallaan. Käteen sattui niin saamaristi ja nyt on olkavarressa mustelma. Onneksi en saanut silmälaseista mustaa silmää - olisinpa nyt kuin tappelusta tulossa.

No nyt on pöytä ja tuolit uuden omistajan kodissa ja meillä ruokaillaan ulkoa nostettujen kalusteiden ääressä. Erikoinen oli  myyntitilannekin. Kirjeenvaihdon ja nimen perusteella osasinkin odottaa ulkomaalaista ostajaa. Puheen aksentista pääteltiin, että hän oli kotoisin jostain Intian suunnalta. Enpä ole vielä aiemmin ollut tilanteessa, jossa maksu hoidetaan kännyköiden kesken omalle tililleni. Heppu virnisteli, kun ihmettelin hänen taitojaan - kertoi että heidän firmansa tekee näitä maksuohjelmia Nordealle. Eipä ollut ihme, että homma hoitui niin näppärästi meidän yhteispelillä.

12.7.2017

Maanantaina heittäydyin huonekalukauppiaaksi. Kodin ruokailuryhmä ja oma kirjoituspöytäni on saatava maailmalle ennen kuin uudet kalusteet tulevat ensi keskiviikkona. Hyväkuntoisia kalusteita ei oikein raski kaatopaikallekaan kärrätä, joten pakko oli myyntihommiin ryhtyä, vaikka en siitä touhusta erikoisesti tykkääkään. Onneksi nykyisin on noita markkinapaikkoja, johon voi jättää ilmoituksensa. Tori.fi tuotti tulosta parissa päivässä ja huomenna joku Muhammad tulee noutamaan pöydän ja tuolit. Ollaankin sitten ulkoruokinnassa ensiviikon puoliväliin, kun syödään pation puolella.

Kirjoituspöydän myynti näin kesälomien aikana lienee hankalampaa, joten laitoin tänään ilmoituksen myös "huutonettiin" (https://www.huuto.net/kohteet/mantyinen-kirjoituspoyta-ja-kaappi/448719370?ref=hm_add).

10.7.2017

Melkein kuin ulkomailla - kaunis kesäpäivä! Sunnuntaina otettiin lapsenlapset Inka ja Tinja takapenkkiläisiksi ja ajeltiin vilkasta Kaivarin rantaa pitkin elämänmenoa katsellen. Vuosaaren kesäkahvilassa oli mukavaa juoda kaffeet ulkosalla.

9.7.2017

Kyllä pääkaupunkiseudulla riittää mukavia paikkoja kahvitella, kun aurinko suo sulojaan. Pakkohan silloin on lähteä liikkeelle - niin harvinaista herkkua nuo kesäiset päivät tänä vuonna ovat olleet. Lauantaipäivän ratoksi ajeltiin Soukan rantoja ja piipahdettiin Suvisaariston puolelle, Svinön salmen kesäkahvilaan. Mukava tunnelma, paljon väkeä jätskillä ja kahvilla ja pisteenä ii:n päällä saatiin katsella paattiin hääjuhlia viettämään menevää seuruetta.

Ihan mukava juhlatunnelma oli meilläkin, kun vietettiin iltaa toisten isovanhempien kanssa tyttären huushollissa. Teemu loihti maittavan jenkkityylisen illallisen jättihampurilaisineen ja maissintähkineen. Kyllä meillä on mainio kokkaava vävypoika!

Päivän kuvat

8.7.2017

Tämän kesän mukainen, kesäinen perjantai-ilta (=ei sada, lämpöasteita niukasti päälle 15). Mitäpä itä muuta voisi toivoakaan, kun odottaa ystäviä visiitille? Onhan se ihan kiva katsella ikkunasta patiolle, kun ei ole mikään pakko nauttia illallista ulkona.

Mukavaa oli viettää iltaa Erjan ja Riston kanssa. Mieli palasi seitkytluvulle, jolloin asuttiin naapuruksina Nummelassa ja usein istuttiin yhdessä rattoisaa iltaa, jolloin oltiin vähän nuorempia.

Illan kuvat

7.7.2017

On se pirua, kun kaikenmaailman veijarit yrittävät tunkeutua huusholliisi, fläppäriisi, puhelimeesi, pankkitilillesi. Vain taivas on kattona siinä mielikuvituksen määrässä, jonka luoja on noille huijareille suonut.

Eilen luin facebookista, että tässä meidän kulmilla on liikkunut varasjoukkoja, jotka on menneet asuntoon sisään takapihan ovesta. Naapuri oli viime sunnuntaina leikkaamassa pensasaitaa, kun huomasi talon postilaatikoilla tummia miehiä, jotka häipyivät heti, kun hän niitä lähestyi. Taisivat olla tiedustelureissulla. Pitäisikö ostaa pesäpallomaila turvaksi tunkeilijoita vastaan?

Meistä kumpikin on saanut puhelun 44-numerosta, joka on yksi esimerkki huijareiden oveluudesta. Onneksi on luettu varoituksia ja jätetty niihin vastaamatta. Sähköpostini nyt on varsinainen roskalaatikko, kun sinne tulee päivittäin kymmeniä roska- ja huijausviestejä. Otsikkoja eiliseltä, joita en avannut: "Tienattujen provisioiden maksu"- ei minulle kukaan mitään provisioita maksa - - - "Viimeinen ilmoitus/Pakettipalvelut" - mitään en ole tilannut - - - "Liittyen työhakemukseen" - en ole hakenut töitä - - - "Verkkopankin päivittää" - pankki ei viestitä sähköpostin kautta - - - "Palkanmaksuun liittyen" - ei eläkeläiselle kukaan palkkaa maksa siitä, että palloilee kotona. Oma lukunsa ovat ne luottotarjoukset, joita tulee myös kymmenittäin päivässä.

Mitähän ne vielä keksivätkään, joilla voisiat viedä eläkeläisen roposet?

6.7.2017

Kyllä valittaminen tästä tämän kesäisestä sääilmiöstä voisi jo omalla kohdallani loppua. Kun katseltiin eilisiltana telkkarista dokumenttia "Monsuunin maat", hiipi mieleen hiljainen ajatus siitä, miten onnekkaita me täällä pohjolassa ollaankaan kylmine kesinemme ja sateinemme. Eipä satanut paimentolaisille siellä Kaakkois-Aasiassa pisaraakaan seitsemään kuukauteen ja lämpötila huiteli 45 asteessa. Lisäksi kuivan kauden lopussa riesana olivat hiekkamyrskyt. Sitten kun kauan kaivattu sadekausi alkaa, vettä tulee todella rankasti ja pitkään.

Meillä tuon monsuunin kaltaisen ilmiön pääsee kokemaan, kun piipahtaa saunaan. Löylyhuoneen puolella on kuivaa ja kuumaa ja kun tulet seisomaan suihkun alle, saat niskaasi samanlaisen saderyöpyn kuin monsuunisateissa. Hyvä puoli asiassa on se, että pääset sieltä saunan puolelta karkuun miellyttävämpään ilmastoon saunatuvan puolelle!

4.7.2017

Nyt jos olisi siivet, niin voisi lennähtää sinne, missä on kesä - no tietysti Lappiin!!! Kun meillä täällä etelässä värjötellään 15 asteen helteessä, kertoo radio, että pohjoisimmassa Suomessa on ylitetty helleraja. Ja kun ei yhtään parempaa keliä ole luvassa, muutettiin taas kerran suunnitelmia ja siirrettiin Astan ja Markun Sysmän mökille menoa kuukaudella. Josko se kesä siihen mennessä jo alkaisi - tai sitten muutetaan visiitin teemaa ja mennään yhdessä pilkille mökin rantaan.

Onneksi kotona voi sisätilojen lämmitystä säätää mielensä mukaan, niin että tulevana perjantain istutaankin iltaa nuoruusvuosien ystävien, Erjan ja Riston kanssa.

3.7.2017

Kun sitä aurinkoa usein haetaan maitten ja mantujen takaa, voi sen yllättäen löytää lähempääkin. Sellainen ihmeellinen taivaankappale löytyi eilen lemppari-retkipaikastamme Nukarinkoskelta, eikä tarvinnut siirtyä kuin alle kolkyt kilsaa kotonurkalta.

Vaikka kauniita metsäkauriita tietää liikkuvan tuolla jossain lähimetsissä, niin harvoinpa niitä pääsee omin silmin siellä näkemään. Todella täpärällä oli, ettei sellainen jäänyt eilen meidän auton kolhimaksi, kun se eteemme tienvarsipusikosta loikkasi. Paniikkijarrutus pelasti tuon kauniin eläimen hengen tällä kertaa.

2.7.2017

Hankittiin Tuusulan kukkatalosta kolme mustaherukkapensasta etupihaa koristamaan. No siinä matkalla poikettiin Askoon, kun olin aamulla saanut päähäni, että oman huoneeni kirjoituspöytä ei enää palvellut tarkoituksiani. Netistä selattiin sopivaa pöytää tunnin verran, ennen kuin tuo Askon pöytä tupsahti vastaan.

Kun sitten liikkeessä myyjän tilauksen teko kesti, kuljeskelin siinä joutessani kalusteita katselemassa. - - Ja siellä se sitten tuli vastaan - uusi ruokailuryhmä!!!    Ei, ei - en millään voinut jättää sitä silmistäni, niin houkuttelevalta se näytti.  Että silleen - lähdettiin hakemaan kahdentoista euron marjapensaita ja tulikin hankittua samalla vähän muutakin!

1.7.2017

Mitähän nuo kanssaihmiset oikein meinaa, kun kulkevat tuolla (koiranpissatus) aamulenkillään lippalakissa ja toppatakissa? Nythän on kesä!! Nytkin tänä aamuna oli lämpöasteita peräti viisitoista, kun pienessä t-paidassa lähdettiin viuhtomaan tuonne hiljaisille kaduille. Puuskittainen tuuli riepotteli meitä sauvailijoita aika-ajoin, mutta eihän se meitä lentoon saanut, kun on pidetty koko alkukesän ajan hyvää huolta kehon painosta, jota myrskyssä tarvitaan.

Uskollisesti on lähdetty aamuisin kotimaan luontoa tutkimaan, kun sadekuurot eivät ole olleet kuvioita sotkemassa. Näistä kesänrippeistä täytyy yrittää ottaa kaikki mahdollinen irti, ettei tulisi houkutusta lennähtää taas muille maille vierahille.

29.6.2017

Lieneekö vanhuus astunut kuvioihin, vai jokin muu henkinen häkkyrä, kun lomaltapaluusta toipuminen kestää näin monta päivää? Yölento on kyllä todella rasittava ja siitä selviytyminen ottaa oman aikansa. Eihän tuon neljän tunnin lennon luulisi nyt tuntuvan missään, ihan omaa luokkaansa on yhdentoista tunnin lento Bangkokiin ja siihen lisäksi vielä parin-kolmen tunnin taksimatka Hua-Hiniin - se jos mikä syö naista!

Muutoin ihan normaali kuviot kotiin palatessa; vaaka valittaa ja niin valittaa frouvakin. Mies keittänyt ison kattilallisen kaalisoppaa, viinin siemailu vaihtunut veden litkimiseen ja kävelysauvatkin löytyneet ovenpielestä. Aurinkokin tuotiin Kreikasta mukanamme, joten eiköhän se elämä lähde siitä pikkuhiljaa sujumaan!

20.6.2017

Kotimaan kehnoihin keleihin kyllästyneinä hypättiin siiville ja lennettiin etelän lämpöön.

19.6.2017

Yllätyksiä täynnä on elämä. Päätettiin jo toukokuussa, että vietetään kesäkuista hääpäiväämme Imatran valtionhotellissa ja varattiin jo tuolloin huonekin valmiiksi. Miten sitten kävikään?  Eilinen säätiedotus ei hyvää luvannut - Imatralle kaatosadetta ja juhannukseksi Lieksaan 11 asteen helteitä.

Ei ei ei - yhtään ei houkuttele nyt itäinen Suomi. Mies löysi netistä vielä kaksi vapaana olevaa äkkilähtölentopaikkaa Rodokselle. Hotelli näyttää vaatimattomalta, mutta eipä siellä sisällä käydä kuin nukkumassa. Hassuinta asiassa on se, että tyttären perhe lomailee parhaillaan Falirakissa, jonne mekin nyt ollaan menossa - vain 2 kilometrin päähän heidän hotellistaan. Turha luulla, että paha anoppi olisi keksinyt lähteä heitä tarkkailemaan!

17.6.2017

Suomen suvi ja Hämeen härkätie - siinä puitteet meidän lauantaipäivälle. Kesän vihreys ja pihoilla runsaina ryöppyinä kukkivat sireenit, niissäpä riittää ihailtavaa lämpimänä kesäpäivänä. Kun ei olla moneen vuoteen käyty Marskin majalla, niin lähdettiinpä sinne ajelemaan luppoaikaa viettämään. Lounaskaffeelle ei sinne päästy, kun joku pariskunta oli keksinyt, että sanovat "tahdon" juuri siellä majalla. No saatiinhan me katkarapuleivät Räyskälän purjelentokentän vieressä olevassa ravintolassa. Kotiinpäin ajeltiin mutkaista ja kumpareista Hämeen härkätietä.

Tämä niin suloinen suvi on meillä niin lyhyt, että jokaiselle päivänpaisteiselle päivälle pitäisi löytää retkipaikka, jossa eväitään nauttia ulkosalla. Eilen istuttiin omalla terassilla grillaamassa ja torstaina syötiin miehen laittamat eväät Nukarin kosken partaalla. Miten voikaan kahvi maistua paremmalta tuolla luonnossa?

15.6.2017

Ihmeesti jaksaa ihminen, vaikka edellisen yön unet jäivätkin kovin lyhyiksi! Eihän me eilen raskittu kaunista aurinkoista päivää nukkumiseen tuhlata. Eväät repussa suunnattiin rannikolle, Porkkalanniemeen, suvesta nauttimaan. Eihän siellä nyt mikään bikinikeli ollut, mutta kotimaassa kesäkeliksi sanotaan, kun lämpömittarin lukemat kohoaa yli 16 asteen.

Eikä siitä nukkumisesta tullut mitään iltapäivälläkään, vaikka kävin sohvalla 10 minuuttia sitä houkuttelemassa. Olipahan päivällä pituutta - 22 tuntia yhteen putkeen! Taidanpa nauttia tästä kesästä kuin mesikämmen konsanaan - nukutaan sitten talven kaamoksen aikaan!

Porkkalanniemi

14.6.2017

Kyllä kesäaamuna kannattaa pompata sieltä lakanoiden välistä viimeistään silloin, kun auringonnousu maalaa taivaanrannan kauniilla oranssin värillään. Meidän leveyspiirillä Klaukkalassa se tarkoittaa tähän aikaan vuodesta, että silmiä on raoteltava jo neljän aikoihin ja pohjoisemmassa Suomessa hämärän aikaa on enää hitusen verran.

Tänä aamuna meillä sitten toteutettiin tuo aikainen ylösnousemus. Ulkona kaunis, kirkas taivas - ja se lintujen konsertti! Luonto ihan parhaimmillaan! No oli meillä ihan muukin tarkoitus tuolle anivarhaiselle heräämiselle, kun sängystä kömmittiin ylös jo kolmen aikaan. Tyttären perhettä kyydittiin kahdella autolla puoli viideksi lentokentälle - nyt lomaa viettää kaksi tyttärentytärtä Riikassa ja loppuporukka Rodoksella. 

11.6.2017

Kesä, kesä, kesä!!!!  Ainakin oli lauantaina ja vähän vielä tänäänkin. Yhden pienen sadekuuron sentään heitti sunnuntain ratoksi. Lauantaina vietettiinkin sitten oikein vapaapäivää, kun ajeltiin kesän vihreyden pökerryttäminä Inkooseen nauttimaan lounaskaffeet veden äärellä. Sieltä matkaa jatkettiin Fagerviikiin, jossa kierrettiin kirkolta kylän raittia pitkin takaisin autolle ja ihasteltiin taas kerran paikan kukkivaa kauneutta. Kotiin koukattiin Fiskarsin kautta. Joka paikassa oli kesäkolttuun pukeutuneita iloisia ihmisiä, toritapahtumia ja vilinää ja vilskettä. Kyllä suvi tekee hyvää talven riuduttamille mörökölleille.

Kotona sain jonkun kohtauksen, kun otin rätin ja vesisangon ja siivosin siitepölyn tuhriman pation. Siinäpä oli sitten mukavaa istuskella keinussa ja maistella juomaa jaloa!

Päivän kuvat

9.6.2017

Mistä lienee iskenyt mahtava väsymys alkuillasta elämänmenoa pilaamaan? Eihän nyt vielä tunnin aamulenkin ja normaalin 8 tunnin (fläpppäri-)työpäivän jälkeen pitäisi vielä tuntua missään! Sain perinnöksi isännöitsijän tehtävät neljän huoneiston taloyhtiössä ja niitä siirtohommia olen tässä nyt puuhastellut. Uskomattoman iso homma saada tehtyä kaikki osoitteenmuutokset ja rekisteröinnit kaupparekisteriin & verottajalle ja käyttöoikeudet yhtiön pankkitiliin. Nykyisinhän kaikki pitää hoitaa netissä ja sormi menee suuhun entiseltä pankkimoosekseltakin, kun vähänkin vaikeampaa, rutiiniasiasta poikkeavaa asiaa pitää alkaa hoitamaan.

Pakko oli päästä tuulettumaan ulos luontoon, mieluummin vielä järvenrannalle (veden äärellä kun on lapsuutensa viettänyt). Ihana kesäinen alkuillan tunnelma löytyi Salmin ulkoilualueelta, jonne suunnattiin kesän tuoksuja hengittämään.

7.6.2017

Voi suven suloisuutta! Optimisti minussa sanoo, että tässä sitä nyt nautitaan tätä ihanaa vihreyttä ja lämpöä ihan koko rahalla. Se pessimistinen puoli sössöttää korvakäytävään, että huomenna saadaankin jo vettä niskaan, kun ilmatieteenlaitos kerran niin kuuluttaa. No kahtena päivänä ehdittiin käydä kahvilla luonnossa - eilen istuttiin kosken partaalla Nurmijärven Myllykoskella eväitä syömässä, tänään ajeltiin Pirttimäkeen korvapuusti-kaffeille, jotka juotiin kirkkaassa auringonpaisteessa ulkona.

6.6.2017

Hui - ei voi olla totta, millaisen kohtauksen sain tänään aamulla. Varmaan joku virus iski puskista aamunlenkin varrella, kun aamupuuron jälkeen aloin siivoamaan arkistokaappejani! Ihan totta - hirvittävän iso homma! Vanhaa perikunnan maatilan kirjanpitoa vuosilta 2010-11, omia tiliotteitani samoilta ajoilta, verotuspäätöksiä, mapit pullollaan vanhoja kuitteja ja kirjanpitoa. Yhdessä laatikossa kasapäin vanhoja joulukortteja, korttientekomateriaalia - huh huh.

No nyt kun olen saanut alkukipinän, taidankin ottaa alku kesälle joka päivälle jonkun kaapin siivousprojektin. Vaatehuoneessa riittää kyllä haastetta - sitä hommaa olen kierrellyt jo monta vuotta. Uffalle aion viedä kaikki ne vaatteet, joihin en enää mahdu .... sanoo nimimerkki "toivonsa menettänyt".

5.6.2017

Onhan se pölvästiä ihmetellä työttömyyden lisääntymistä, kun meillä melkein kaikki työt hoidetaan itsepalveluna. Tein eilen varauksen netissä hammaslääkäriin - no onhan se helppoa, jos tietää mitä toimenpiteitä haluaa itselleen tehtävän. Sitten lähetin skannatun yhtiökokouksen pöytäkirjan pankkiin, josta olin saanut sähköisesti toimintaohjeet. Tänään aamu meni rattoisasti matkatoimistoa leikkiessä, kun ensin taisteltiin lentovarauksen kanssa ja sitten haettiin marraskuulle lomakotia Teneriffalta. No nyt on varaukset hoidettu: Marraskuu 2017