Kk-albumi

         

Päiväkirja 2014

  

 

 

 

 

 

 
 
 
 
 
 
 

 
 

 

30.12.2014  klo 11:30

Kodin jouluvalot pistetty pakettiin, laukut pakattu ja tärkeimmät asiat yritetty pistää järjestykseen. Pian päästään matkaan ja n. 14 tunnin päästä ollaankin Thaimaan helteisissä maisemissa.

Kirjoittelen kuulumisia Hua Hin-blogiini silloin, kun jotain kerrottavaa ilmenee.

 

29.12.2014

Kohta mummu pääsee ulkomaille nukkumaan!!!!  Taas on ihan lomalle lähtevän oloinen fiilis - väsynyt, nuutunut ja roikkuva. Vaikka illalla olisi kuinka väsynyt sänkyyn mennessä, niin eiköhän vaan joku penteleen ajatus tule siihen hänksäämään ja vie unet mennessään. Kun viimein saat laskettua kaikki lampaat ja vaivut jonkinmoiseen horrokseen, käskee joku avaamaan silmät klo 3:40. Mikähän tuokin heräämisaika lienee? Joten ihan tarpeellista on karistaa kodin tomut jaloistaan ja painua pitkälle pitkälle uinailemaan!

 

28.12.2014

Vuosi vierii omaa tuttua latuaan - Joulun syömingeistä selvittyä kansa rientää alennusmyynteihin ja pian taas aletaan laihduttamaan pyhinä kertyneitä kiloja. Itse en aio hankkia alesta mitään - tavaraa pullistelee nurkat jo ihan liian kanssa. Laihiksellekaan en nyt sattuneesta syystä aio ryhtyä, eikä siihen sitä paitsi ole mitään tarvettakaan, kun pidin pyhien aikana itseni herran nuhteessa, enkä langennut syöpöttelemään (voi miten ikävä ihminen). Kunpa nyt lomallakin osaisin noudattaa valitsemaani Monti-elämäntapaa. Kuitenkin pakkaan matkalaukkuun paksut sukkahousut, jos parin kuukauden päästä ei pitkikset sattuisikaan mahtumaan jalkaan.

 

27.12.2014

Hrrrrrrrrrrrrrr! - mikä pakkanen! Eilisaamuna oli vielä mahtava keli lähteä lenkille, kun pakkasta oli vain pari astetta. Tänään en moiseen harrastukseen haksahtanut, vaan pysyttelin viisaasti kodin lämmössä. Tuntuu jotenkin hassulta kasailla kaapista kesähepeniä matkalaukkuun - mieli ei oikein tahdo millään pysyä ilmanvaihdoksen perässä; Hua Hinissä ennusteen mukaan päivälämpötilat 28 -30 astetta, eikä lämpö yölläkään laske alle 25 asteen. Ja käpyrauhanen kiittää!!!

 

26.12.2014

Joulu on jo melkein takanapäin ja vinhaa vauhtia ollaan menossa kohti uutta vuotta. Kyllä nämä joulut mennään meilläkin niiiiin perinteisillä tavoilla kinkkuineen ja lahjoineen. Poikkeuksen tämän joulun ruokapöydän antimiin kuitenkin teimme - ruokalajeja varattiin huomattavasti vähemmän, kun joulun jälkeen  pitäisi mahtua taas hellevaatteisiin. Bikinien pukemisen ajattelukin vie suurimmat mässäilyhalut. Onneksi joululeivonnaiset ja konvehdit eivät ole se mun juttu!

 

23.12.2014

Kovin paljon ei ole joulun takia hössätty ja stressattu - ihan pienen kinkun hankimme joulun tuoksua tuomaan ja pappa paisteli lapsenlapsien rakastamia Rainbown piirakoita, joita huomenna sitten saavat joululautaselleen kinkun kaveriksi. Huomenna pappa savustaa myös lohen, joka on kaikkien lapsenlasten herkkua. Itselle on iso haaste koota video illan tapahtumista, kun Petrus on sitä mummilta nimenomaan toivonut. Pojat todella katselevat näitä kotivideoita mielellään, joten josko nyt vielä tänä vuonna sen saisin aikaan.

 

22.12.2014

Voihan tuota joulusiivousta pitää jonkinmoisena jumppana ja suoda siitä itselleen kunnolliset liikuntapisteet, vaikkei nyt huushollia lattiasta kattoon kuurattukaan. Joitain piruetteja pyörähtelin villasukka jalassa, kun halusin päästä helpolla jalkalistojen pyyhinnästä. Millään ei tahdo saada itseään ängettyä ovesta ulos tuonne kylmään, liukkaaseen maailmaan. Nuhan poikanenkin luurailee nurkissa ja odottaa heikkoa kohtaa, jolloin iskeä. Eipä olisi ensimmäinen kerta sairastaa flunssaa joulun aikaan!

 

21.12.2014

Kyllä kannatta googlettaa, kun on jotain netin kautta tilaamassa. Miten ihmeessä sitä ei tunnu millään oppivan, vaikka esimakua näistä huijareista on jo ehtinyt omalle kohdallekin sattumaan.

Kun vuokrattiin autoa taannoiselle Kanarian lomalle, päädyttiin varaamaan auto edullisesta vuokraamosta ja maksettiin mielestämme siinä kaiken kattava vakuutusturvakin. Nyt kun tarkastin luottokorttilaskuani oli siellä kahden ja puolen sadan veloitus ko. autovuokraamolta. Kun asiaa alettiin ihmettelemään ja hakemaan tietoa googlesta, niin sieltähän löytyi ihan samanlaisia tarinoita pilvin pimein. Gold Car-vuokraamo perii vuokran etukäteen luottokortilta heti autoa tilattaessa ja auton luovutustilanteessa ottavat elektronisen nimikirjoituksen, jolla sitten veloittavat luottokortilta jälkikäteen kalliin "lisävakuutuksen" kertomatta siitä mitään asiakkaalle auto noudettaessa. Minkäs teet, kun olet muka homman nimikirjoituksellasi vahvistanut. Jopa "Guardian"-lehti on kirjoittanut artikkelin tästä huijaustoiminnasta. Eipähän tule ainakaan omalle luottokortilleni enää mitään lisälaskuja, kun varkaat veivät sen ja vastuu maksuista loppui kortin anastuspäivään.

 

20.12.2014

Kauan, kauan sitten oli rakastunut nuoripari kihloja ostamassa Helsingin keskustassa olevasta kultasepänliikkeestä kauniina joulukuisena lauantaipäivänä. Nyblinillä otettiin oikein virallinen kihlauskuva ja lounastettiin Kaisaniemenkadulla "suhteen alkamispaikassa" Ravintola PamPamissa. Illalla tulivat ystävät juhlimaan Konalan kaksioon tuoretta kihlaparia.

Tänään juhlitaan tuota 45 vuotta sitten solmittua kumppanuutta kaksin kotoisasti saunoen ja takkatulesta, viinistä ja ruoasta nauttien.  .... hmmmm, eikä se rakkaus ole mihinkään kadonnut - muuttanut ehkä vuosien saatossa vaan muotoaan!

klik

19.12.2014

Vähäiseksi on jäänyt tänä vuonna jouluglögien särpiminen, kun makean juominen ei jotenkin enää houkuta. Eilen kuitenkin kokoonnuttiin miehen veljelle "vanhalla" porukalla mukilliselle ja herkkupöydän antimia maistamaan. Hiljaisuudesta ei ainakaan tätä porukkaa voi syytellä - puhetta piisasi ja mukavaa oli.

Glögikekkerit

 

17.12.2014

Kyllä nyt on aamuisin hakusessa tuo pimeään ja kylmään maailmaan lenkkeilemään lähteminen. Olen vahvasti sitä mieltä, että haikara on nakannut minut ihan väärään osoitteeseen - paljon paljon etelämpään oli tilaus varmaankin tehty! Ja olisihan jo näille kymmenille tullessa tähän ilmastoon pitänyt luupäisimmänkin tottua, mutta kun ei! Mies on laittanut jääpiikit kummankin lenkkareiden pohjaan, että joten kuten pystyssä pysyttäisiin jäisillä ja polanteisilla poluilla. Kysyy paljon enemmän voimia niiden kanssa vaeltaminen tuolla liukkailla kaduilla. No palaapahan kaloreitakin siinä samalla enemmän - ihan kohta ollaan langanlaihoja!

 

16.12.2014

Kun tänään ajokorttihakemusta jättäessä poliisi kysyi, olisiko minulla esittää passia tai muuta virallista henkkaria, kerroin että passini on Thaimaan suurlähetystössä viisumin hakemista varten ja olen menossa sitä iltapäivällä noutamaan. Hänpä olikin juuri palannut Thaimaan lomalta, joten leppoisasti jäätiin siinä jutustelemaan, eikä sitä passiakaan tarvinnut esittää, kun satuin muistamaan omat henkilötietoni ihan ulkoa. Milloinkahan ne keksii asentaa ihmiseenkin sellaisen tunnistamissirun, ettei mitään turhia papereita tarvitsisi kuljetella mukanaan - ei luulisi olevan kovinkaan vaikeaa toteuttaa?

 

15.12.2014

Hoh hoijaa! Lieneekö mummu löysäillyt pari päivää, vai tylsistynyt vanhuuttaan, kun ei ole saanut kirjoitettua päiväkirjaan rivin riviä? No ei ainakaan mistään joulukiireistä ole kysymys - vai pitäisikö nyt stressaantua siitä, ettei tunne mitään joulustressiä? On meillä kääritty lapsenlasten paketteja, joita tytär ja vävy ovat meidän puolesta kaupoista haalineet. Tulee se Joulu sieltä turhia hössöttämättäkin ja onhan tässä vielä yli viikko aikaa kehittää itselleen se kuuluisa joulumieli!

 

12.12.2014

Sainpa kuin sainkin aherrettua muutaman joulukortin ajoissa postin kuljetettavaksi. Aikaisempien vuosien tapaan aion tänäkin vuonna ilahduttaa ystäviäni ja tuttujani sähköisellä joulukortilla - vain muutamat saavat perinteisen postikortin.

 

Hauskan yllätyksen järjesti myös autokauppiaamme lähettämällä valokuvallisen kiitoskortin uuden auton luovutustilanteesta. Muutenkin mallikkaasti hoidettu kauppa talon tarjoamine lounaineen. Voi olla, että jatkossakin hoidetaan nämä auton vaihdot Joensuun Laakkosella.

 

11.12.2014

Huh huh! Varmaan tehtiin taas tavaroiden autoon sullomisennätys, kun kahden perheen ostokset piti saada kuljetettua kotimaahan. Joskus käy niinkin, että joku heräteostos tupsahtaa vastaan, eikä sen houkutukselta sitten pelasta mikään. Kun ostokset Tallinnassa oli miltei hoidettu, jäi luppoaikaa luurata ostosparatiisissa. Ja eiköhän sieltä valaisinkaupasta se houkutus kuiskuttanut ostoksille. Nyt on ruokaryhmän päällä uusi valaisin, jonka mies sai asennettua sinne monen manailun ja tuskailun jälkeen.

Onneksi ennustettu hirmumyrsky ei sitten ehtinytkään tulla merimatkaa sulostuttamaan!

 

10.12.2014

Ostoksille, ostoksille! On se vaan kummallista, että iän karttuessa heikkenee myös shoppailuinto. Eilen jouduin hankkimaan uudet nilkkurit "lennossa", kun saappaat hajosivat jalkoihin. Lennossa hankin myös Prismasta uuden löysän, pitkän paidan. Tälle päivälle jäikin sitten vaan joulujuomien hankkiminen.

Edessä on vielä pitkästyttävä laivamatka, arvatenkin täpötäydessä paatissa.

 

8.12.2014

On hanget korkeat nietokset - ihan jossain muualla; täällä Haapsalussa satoi eilen vettä. Hiljaista oli kaupungilla ruokapaikkaa hakiessa, kun oman majapaikankin ravintola oli kiinni - no saatiinpa pitää koko Hermannuse Maja ihan itsellämme, kun oltiin ainoat asukkaat. Ehkä se laivalastillinen suomalaisia jäi Tallinnaan ostoksille, kun ei niihin ainakaan täällä törmää.

 

7.12.2014

Glögi odottaa kattilassa kuumentamista - ystävät Outokummusta ovat pian oven takana. Iltaa on vietettävä siivosti ja nukkumaan kömmittävä ajoissa, että jaksetaan nousta aamulla virkeinä yhteiselle matkalle eteläiseen naapurimaahamme. Kun matkaa suunniteltiin, jotenkin hullusti kuvittelin meidän matkaavan talven ihmemaahan Haapsaluun - ja katit - ei siellä ole yhtään talvisempaa, kuin meillä täällä eteläisessä Suomessakaan. No kyllähän me viihdytään, oli keli sitten mitä hyvänsä!

 

6.12.2014 - klo 23:00

Ihana rauha laskeutunut tähänkin huusholliin! Miten kaksi pikkumiestä osaakaan järjestää mummille säpinää näiden seinien sisällä? Vaikka heillä on seuraa toisistansa, ei se tunnu vielä riittävän - mumminkin on osallistuttava kaikkeen tekemiseen. Ehkä se on niin, että kokevat höpsön isoäidin vertaisekseen, jonka kanssa on kivaa hassutella. Eikä tämän joulun piparitkaan kärventyneet uunissa, kun niitä yhteistuumin kellon kanssa vahdittiin.

 

Linnan juhlia yritettiin siinä kaiken keskellä seurata. Kyllä pojilla riitti ihmettelemistä, kun tylsää kättelyä riitti loputtomiin. Ei näistä ainakaan vielä tänä vuonna linnan juhlien faneja tullut!

 

5.12.2014

Jihuu - Itsenäisyyspäivän aatto tuntuu suorastaan juhlalta, kun sitä tässä kaksistaan mukavasti vietetään. Koti siivottu jotenkuten, kun pikku veijarit olivat siivousapuna - kummallakin piti olla oma pölyhuisku ja taikarätti, jolla tahrat lähtee ihan itsestään. Sauna on lämpiämässä, takkapuut sytytelty, keittiöstä leviää papan paistamien karjalanpiirakoiden tuoksu, valkkaria lasissa - mikäs tässä on elellessä! Yksi pieni takapiru kuitenkin luuraa nurkissa - toisella on kurkkukipua ja toinen aivastelee enteellisesti. Jospa se sauna ja joku lämmin juoma veisi nupullaan olevan flunssan huidsin nevadaan!

 

4.12.2014

Tahtoo tummansinisen kudotun mekon, joka olisi helppo pujauttaa päällensä illanistujaisiin, lentokoneeseen, ostoksille......  Kyllä nyt tarvittaisiin se taikasauva, jolla sellaisen koltun saisi viuhautettua vaatekaappiin. On suoranainen ihme, jos oman mielikuvituksensa mukaisen vaatteen sattuu kaupoista löytämään. Nytkin sai ravata puolipäivää kauppakeskusten puoteja, muttei ainuttakaan tummansinistä mekkoa löytynyt. Vaan löytyipä yksi musta - sepä onkin sitten helppo erottaa muiden vaatekaapissa luuraavien kymmenien mustien vaatteiden joukosta!

 

3.12.2014

Huh, meinasipa käydä köpelösti, kun aiottiin viedä passit Thaimaan lähetystöön viisumien hankkimista varten. Onneksi muistettiin ajoissa, että mehän tarvitaan passejamme vielä ensi viikon alussa Eestin reissulla; niin tutuksi on tullut tuo eteläinen naapuri, ettei sitä miellä edes miksikään ulkomaaksi. Melko orpo olo tulee olemaan, kun passit on neljä arkipäivää siellä lähetystössä ja ajokorttiakin pääsen uusimaan vasta kuun puolivälin jälkeen - eipä ole asiakirjaa, jolla todistaa, että minä olen minä, jos sitä joku sattuu vaatimaan. Pitäisikö yrittää pysytellä varmuuden vuoksi tuon aikaa kotinurkissa?

 

2.12.2014

Kun itse ajattelin jättää joulukoristelut minimiin, olivat kaksoset ihan eri linjoilla tässä sisustusasiassa. Eilisiltana veijarit halusivat tehdä oman makunsa mukaisen joulukodin mummilaan ja ripelsivät koristelun vanhoilla joulukuusen koristeilla, jotka annoin heidän leikkeihinsä. Kelloja ja omppuja roikkuu ovenkahvoissakin. Ja voi miten innostuneen onnellisia olivat, kun vielä kehuskeltiin "onnistunutta" lopputulosta. Nyt sitten elellään näiden rimpsujen ja rampsujen keskellä, kun vielä vannottivat, ettei niitä saa purkaa ennen lauantaita, jolloin he tulevat mummille yökylään. =>JOULUKOTI

 

 

1.12.2014

Ystävien luona Outokummussa perjantaina vieraillessa kuvittelin, että olin innostunut popsimaan Leena-emännän laittamia herkkuja niin, että vatsahapot valittivat. Mitä vielä - taisipa olla yäkkääminen ja kakkaaminen sitä ihan kunnon mahatautia ittiänsä, eikä ainakaan mitään kunnon kankkusta. Tajusin vasta nyt, että jo matkaan lähtiessä olo oli hutera, eikä aamiainenkaan maistunut. Tulomatkalla nukahtelin autossa vähän väliä. Vasta tänään iltapäivällä alkoi helpottaa. ..Ja taas kroppa toimii!

 

30.11.2014

Kun jättää vaikeasti asennettavat olohuoneen jouluvalot joulun jälkeen paikoilleen, niin eipä ole konstikaan niitä sitten seuraavana adventtina sytyttää taas loistamaan -  tökkeli vaan seinään ja kas, joulutunnelma tuli tupahan! Kun vielä sytyttelee kynttilöitä palamaan sinne tänne, saattaa ulkona vallitseva kaamoskin ajoittain unohtua. Ja onhan tässä pimeydessä puolensakin - hyvällä omallatunnolla voi käpertyä mukavaan sänkyynsä katselemaan mieliohjelmaansa "Viimeinen tango Halifaxissa", kun ei tarvitse ravata kaupungilla illallispaikkaa valitsemassa. Voi kullaista kotia!

 

29.11.2014

Eipä ollut suurtakaan herkkua ajella Joensuuhun harmaassa sumuisessa kelissä, juuri sellaisessa marraskuisessa maisemassa, jolloin Suomen luonto on ankeimmillaan. Lounastettiin Autotalo Laakkosen ruokalassa ja samalla vaihtui oma pieni kotteromme vähän isompaan menopeliin. Onneksi ei tarvinnut lähteä heti samana päivänä ajamaan siinä harmaudessa kotiin, kun reissuun yhdistettiin käynti ystävien luona Outokummussa. Nyt olisi syytä rauhoittua kotioloihin - ainakin viikoksi!

 

27.11.2014

Kotona jälleen. Eikä me mitään vierekkäisiä paikkoja koneessa saatu, ilmalaiva oli viimeistä paikkaa myöten buukattu. No ei siinä mitään ihan mukavaa matkaseuraa sattui kummankin vieressä istumaan.

Kovin kiireiseksi päivä heittäytyi, kun kolmen viikon huhailun jälkeen koitti arki. Ajan silmälääkärillekin onnistuin saamaan heti aamupäiväksi. Virkistävä kokemus. Alunperin ranskalainen mieslääkäri puhui hauskasti suomea ja oli muutenkin mukava. Kerroin hänelle, että voro on vienyt silmälasini ja tarvitsen nyt uusia varten reseptin. Hän vaan naureskeli, että "tuskin niillä varkaalle on paljoakaan käyttöä - ihan yhtä vähän kuin varastetuista tekohampaista". Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä!

 

 

5.11.2014

Siirryttiin uusiin maisemiin muutamaksi viikoksi. Juttuja reissusta voi käydä lukemassa TÄÄLTÄ.

 

 

4.11.2014

Mikä kumma saa ihmisen jättämään kotinsa, touhottamaan pakkaamisen kanssa - voi voi, niin paljon ylimääräistä touhua. Eikä tätä matkustamisen halua voi kokonaan pistää vallitsevan säätilan piikkiinkään. Olisiko kyseessä jonkin uuden kokemuksen tavoittelu, vaikka tällä iällä sitä uutuuden viehätystä alkaa olla jo kovin vaikeaa tavoittaa. Yhtä kaikki - laukut alkaa olla pakattu ja niitä elämyksiä lähdetään metsästämään Kanarialta, vaikka sekin alkaa olla jo tuttuakin tutumpi paikka!

 

2.11.2014

Kyllä eläkeläinenkin voi olla huutavasti loman tarpeessa! Vai liittyykö tämä väsymys psyykkisesti jotenkin lähestyvään lomamatkaan? Tietysti joku voisi tuohon todeta, etteikö frouva ole ollenkaan tietoinen siitä, minkä ikäinen sattuu olemaan. Eikö sitä enää jaksakaan painaa duunia kahtakymmentä tuntia vuorokaudessa? Ihan hirvittävä päivä taas takana, kun heräsin yöllä vähän ennen kello kahta, enkä sitten enää osannutkaan nukkua. Niinpä nousin sängystä jo ennen neljää koneelleni naputtelemaan - kyllä siinä päivälle tulee helposti pituutta se parikymmentä tuntia. Niinpä on tiedossa, että ensimmäiset yöt Kanarialla voivat ihanasti venähtää kymmentuntisiksi.

 

1.11.2014

Kun nyt koitti tämä kaikkein eniten kammoamani marraskuu, on parasta ottaa siivet selkään ja paeta sinne, missä vielä toivoo auringon paistavan.

Marraskuun rukous kuvannee hyvin näitä tämän kuukauden tunnelmia.

Piilopaikasta ensitietoa täältä.

 

31.10.2014

Aamulenkillä ihailtiin nousevaa aurinkoa - ihan kuin jossain tropiikissa, sillä erotuksella, että lämpötila vain oli nollan tienoilla! Kauniilta kuitenkin näytti! Ensi viikolla katsellaan uusia maisemia vähän lämpimämmissä olosuhteissa - siitä kerron lisää huomenna. Nyt aion mennä kuumaan saunaan luitani lämmittelemään!

 

30.10.2014

Tänään oli tarkoitus aloittaa viimein kahvakuulatreenit. Katsoin jo YouTubesta oikeat liikkeiden ohjeetkin ja siirsin kuitenkin homman aloittamista aina vaan tunteja eteenpäin. Mikähän kynnys siinäkin on minulle ylitettäväksi? Ja niinhän se taas jäi tältä päivältä tekemättä, kun iltaliikunta-annos tuli tehtyä hyötyliikuntana. Yhdessä punnerrettiin  paikoilleen sijauspatjan päällys, joka oli pesulassa puhdistumassa. Kyllä sekin hikiliikunnasta kävi, kun hiukan kutistuneeseen patjapussiin ängettiin paksua superlonpatjaa!

 

 

29.10.2014

Yli kaksi viikkoa ilman hitustakaan estogeenimurusta! Välillä jo kuvittelin, että onpa tämä hormonipillereistä luopuminen helppoa, kun tekee sen vähän kerrallaan. Nyt voin sanoa, että EI OLE! Hikeä pukkaa yöllä ja päivällä - kummallinen kuumotus nousee ihan arvaamatta kulman takaa kaulalle polttelemaan. Onneksi sen tietää, ettei tämä mitään vaarallista ole, pirullista kylläkin. Sinnikkäästi aion jatkaa ilman mitään lääkitystä - kaipa se muutamassa vuodessa jo sitten hellittää!

 

28.10.2014

Henkilökohtaisesti asioin mieluummin viranomaisasioissa oman koneeni välityksellä, kuin lähden jonottamaan johonkin virastoon. Joskus eteen tulee kuitenkin tilanteita, jolloin oma osaaminen tai järki ei riitä ja apua on lähdettävä anelemaan itseään viisaammilta.

Kuvittelin, että verotoimistossa ei nykyisin käy paljon kukaan, kun helpot veroasiat voi hoitaa verkossa. Väärin! Siellä minä istuin kiltisti odottamassa vuoroani muiden mummojen ja pappojen joukossa. Hitaaksi homman tekee se, että mummoilla on paha tapa jäädä kertomaan virkailijalle oma elämäntarinansa alusta loppuun, vaikka se ei ihan sivuakaan hoidettavana olevaa asiaa. Omaan ongelmaani sain kuitenkin nopeasti vastauksen, enkä jäänyt höpöttämään muuta tarinaa toisten odottajien kiusaksi.

 

27.10.2014

Vihdoin ehdin silmäilemään kirppikseltä löytämääni Montignacin laihdutuskirjaa erityisesti naisille. Eipä sieltä silmiin osunut oikein mitään uutta asiaa, josta en jo olisi aiemmin lukenut. Lisävahvistusta ajatukselleni auringossa lekottelun terveellisyydestä silti sieltä löysin. Kun kalsium on eläkeikäiselle naiselle elintärkeä aine, on myös D-vitamiini välttämätön kalsiumin kiinnittäjänä. Sitä siis syntyy auringonpaisteen vaikutuksesta ihossa. Pitänee aloittaa taas D-vitamiinin popsiminen purkista, kun tuolta luonnosta on sitä kovin vaikeaa tähän aikaan vuodesta pyydystää.

 

26.10.2014

Vilinää vilskettä, hulinaa melskettä - siitä oli meidän viikonloppu tehty, kun kaksoset yöpyivät mummilassa. Onhan se hyvä palata joskus lapsiperheen arkea elämään, kun aina välillä pääsee unohtumaan, millaisen härdelin pikkumiehet pystyy järjestämään. Aika rientää kuitenkin niin nopeasti, että näistä yhteisistä hetkistä on nyt osattava nauttia - pianhan koittaa aika, jolloin teini-ikäiset pojanklopit eivät haluakaan enää mummin viereen nukkumaan!

 

24.10.2014

Jos tarvitsee jotain edullista matkalukemista, on kirpputori se oikea kirjojen hankintapaikka. Eihän sieltä tietenkään mitään viimeisimpiä hittejä löydä, mutta ihan mielenkiintoisia teoksia ainakin meidän lähikirppis tarjoaa. Kirjat on siellä lajiteltu osastoihin ihan niin kuin kirjastossa, joten sieltä on helppoa löytää oman mielenkiinnon mukaista luettavaa. Ostoskoppaan tarttui tällä kertaa kolme "Liza Marklundia" ja yksi "Lawrence Blockin" dekkari. Yöpöydälle katselukirjaksi löysin "Montignacin - Laihdutusmenetelmän erityisesti naisille". Koko koreus maksoi vain kaksitoista euroa, joten yhtään ei sureta jättää luettua kirjaa hotellin kirjastoon muiden iloksi.

 

23.10.2014

On tämä matkailun järjestäminen tehty helpoksi! Keksittiin, että bussimatkan Bangkokista Hua Hiniin voi varata verkossa etukäteen. Tuota 230 kilometrin matkaa on taitettu useimmiten taksilla, mutta minusta on mukavampaa istahtaa ilmastoituun ja miellyttävään pikalinjaan, kuin yrittää jutustella väsyneenä englantia oudosti vääntävän taksikuskin kanssa. Nyt meillä on paikat varattuina ja maksettuina vuoden lopussa alkavalle matkalle. Eikä hintakaan päätä huimaa - 600 batia meiltä kahdelta (=15,70 €). Hassuinta oli, kun luottokortilla varausta maksettaessa oli vähäinen maksu vielä vahvistettava pankkitunnuksilla. Meillähän tuollainen summa on pikkukukkaromaksuja.

 

22.10.2014

Eihän passikuvan ottaminen satu? - - Kyllä sattuu, kun katsoo lopputulosta! Thaimaan viisumia varten tarvitaan kaksi passikuvaa, jotka eivät saa olla puolta vuotta vanhempia. Niinpä ajateltiin olla kerrankin ajoissa viisumin hankinnassa ja piipahdettiin valokuvaamoon. Kyllähän se kuvan ottaminen nykyisin käy helposti. Kun tietokoneen näytöllä osoitetaan ko. maan lippua, tulee kuvista sitten kyseisen maan vaatimustensa mukaisia. Jonkinlainen ryppysuodatin olisi ollut paikallaan, mutta nyt on vaan sitten tyytyminen lopputulokseen, kun mikään retuseeraaminen ei tule kysymykseen - muutoinhan olisin voinut ottaa kuvan itse ja korjailla sen mieleni mukaiseksi kuvankäsittelyohjelmalla.

 

21.10.2014

Voisin olla niin kuin karhu talvipesässään, mutta onneksi on olemassa tuo oma personal-traineri, joka jaksaa lähteä joka ikinen aamu tuonne tuhruiseen maailmaan. Siinäpä tukee sitten itselläkin pistettyä tossua jalkaan ja kuitenkin olo on sitten ulkoilun jälkeen vähän reippaampi. Auttamatta talvi tekee tuloaan - eiköhän aleta jo sytyttelemään ulos pihavaloja. Olisi surku, jos niitä voisi käyttää vain joulun aikaan, kun niillä voi tuoda edes hiukan valon lohtua tuonne lumettomaan pimeyteen. Ehkei ne punaiset jouluvalot nyt ole vielä ihan ajankohtaisia!

 

20.10.2014

Kun katselin tänä iltana Peterin ohjelmaa Hispanjasta, muistin että minullakin on parikin viuhkaa, jotka olen ostanut Thaimaasta. Eihän ne tietenkään ole yhtä hienoja, kuin nuo ohjelmassa esitellyt käsin tehdyt esineet. Ei paljon osaisi näillä keleillä kuvitella, että sellainenkin on joskus tarpeen, kun helle melkein läkähdyttää ihmisen. Hua Hinistä onnistuin viuhkan löytämään jostain intialaisesta "romukaupasta" ja sitä jopa siellä kuumuudessa totuin käyttämään. Nyt en vaan löydä niitä kahta ostamaani huiskutinta mistään - olen varmaan löytänyt niille tosi hyvän säilytyspaikan. Pitäisikö lähteä saman tien hankkimaan uudet sieltä Hispaaniasta?

 

19.10.2014

Eipä taida suomitytölle ja suomipojalle sataa tänään taivaalta D-vitamiinia, niin pimeää ja tuhruista on ilmanala täällä Euroopan perukoilla. Tämä on juuri se vuodenaika, jonka haluaisin olla ihan jossain muualla. Päivittäinen liikunta-annos suoritettiin kuitenkin, kun sade iltapäivällä laantui pieneksi tihkusateeksi. Eilinen aamupakkanen nipisteli sormia, vaikka käsissä oli vuorilliset nahkasormikkaat. Eikä veri lähtenyt kiertämään kunnolla vasta kun puolen tunnin rehkimisen jälkeen. Reidet ja pakaratkin olivat kohmeessa. Joko nyt pitäisi ottaa käyttöön lapaset ja villahousut, vai pystyisikö ihmiseenkin vaihtamaan talviöljyt?

 

18.10.2014

Meilläkin on nyt annettu periksi syksyn tulolle, kun vaihdettiin ovensuun kangaskukkaset säänkestäviin callunoihin ja korjattiin pois pation kesäkalusteet. Eipä siellä patiolla enää olisi tehnyt mieli istuskellakkaan saunan löylyjen lomassa, niin kuin vielä edellisenä viikonloppuna tehtiin. Ihan kiva tunnelma saatiin aikaan, kun polteltiin tulta takassa ensi kertaa tänä syksynä. Eihän se ole kuin yksi hujaus, niin taas saadaan nauttia armaasta auringosta!

 

16.10.2014

Jos tykkään matkustamisesta, niin tykkään myös katsoa telkkarista matkailua koskevia dokumentteja. Niitä onkin ollut hyvin tarjolla, niin ulko- kuin kotimaisiakin. "Peter Hispaaniassa" ja Ville Haapasalon "Haapasalo goes America" matkajutut eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Espanjan juttuun olen ihastunut, koska Peterin matkassa voisi kuvitella itsekin käyvänsä juuri niissä  ravintoloissa ja linnoissa, joihin hän meitä johdattaa. Amerikan kuvaus onkin sitten jo ihan jotain muuta. On siinä ja siinä, jaksanko enää seurata matkantekoa. Onkohan se juntti-imagon hakeminen jotenkin tarkoitushakuista - vai ollaanko siellä maaseuduilla todella kuvatun kaltaisia? Huh-huh !!!!

 

15.10.2014

Mikähän se on tuo rullaava rahina, joka kuuluu oman huoneen uumenista? No frouva siellä yrittää varttansa sorjistaa gymnastik-lätyn avulla. Kauan sai laite piilotella kaapin perukoilla - kaksoset sillä itseään viihdyttivät mummilassa käydessään. Nyt olen sijoittanut sen huoneeni oviaukkoon, että muistaisin kolmesti päivässä sillä varttani väännellä. Huimaavia muutoksia en ole vielä havainnut, vaikka olen tosissani vääntänyt oikeaan ja vasempaan siinä toivossa, että vatsarasvat sulaisivat suitsait tiehensä. No ehkä tästäkin liikunnasta on kuitenkin jotain piilohyötyä!

 

14.10.2014

Meille oli muuttanut viime yönä joku väsynyt harppu asumaan. Sieltä se tuijotti minua kylppärin peilistä aamulla ennen kello neljää väsyneellä naamallaan ja tihruisilla silmillään. Aamulla se vielä näytteli pirteää ja läksi miehen mukana lenkille. Päivän se sinnitteli tietsikan ääressä mukamas jotain viisasta aikaan saavana.

Johan on markkinat, jos ensi yönäkin unta riittää vain vaivaiset kaksi ja puoli tuntia. Enää en halua nähdä sitä väsynyttä kummitusta nurkissani. Niinpä olen nyt voidellut päkiäni vedet silmiin nostattavalla tiikerisalvalla, varannut brändypullon yöpöydälleni ja pian pistän pään tyynyyn, enkä sieltä nouse haahuilemaan ennen huomista aamua. Makoisia unia vaan kaikille kamuille!

 

13.10.2014

Nyt pitäisi alkaa pikkuhiljaa kaivelemaan lämminvaatevarastojaan, kun tämän viikon puoliväliin on luvassa jo viileämpää keliä. Mikä siinä onkin niin vaikeaa? Nyt kun aamuisin on saatu nauttia vielä mukavista lenkkeilykeleistä, ei ajatus pitkistä kalsareista ja pitkähihaisesta paidasta tunnu ollenkaan houkuttelevalta. Jalkineetkin on pian vaihdettava järeämpiin ja raskaampiin "monoihin". Kaikkein karmeinta on tietysti se, kun lenkkareiden pohjiin täytyy kiinnittää jääpiikit. Nautitaan nyt kuitenkin vielä muutama päivä tästä hipiää hellivästä kostean lämpimästä säästä.

 

 

12.10.2014

On se vaan niin mukavaa saada rakkaita ystäviä saunaseuraksi. Vietettiin eilen lauantaipäivää saunoen, seurustellen ja ruokaa ja juomaa nautiskellen Outokummusta tulleiden ystävien kanssa. Ja mikä ihmeellisintä - saunomisen lomassa istuttiin vilvoittelemassa patiolla, niin suloisen "lämmin" oli iltapäivä vielä näin lokakuussa. Ilta lienee ollut jo pitkällä, ennen kuin kömmittiin yöpuulle.

klikkaa

 

10.10.2014

Oi miten paljosta meinasin jäädä paitsi, kun maailmalla riekkuessa ei ole tullut seurattua näitä tämän syksyn kotimaisia telkkariohjelmia. Eilen illalla kaivettiin esiin tallennuksista ensimmäinen osa "Vain elämää"- ohjelmasta. Turhaa ei ole ihmiset somessa hehkuttaneet tätäkään musiikkiohjelmaa. Niin ja se nenäliinapino siinä yöpöydän kulmalla oli ihan tarpeen, niin liikuttavaa oli katsella ja kuunnella Vesa-Matti Loirin hienoja kappaleita. Aina olen tykännyt niistä Eino Leinon sanoituksiin tehdyistä lauluista. Esiintyjätkin pääsivät yllättämään omilla tulkinnoillaan. Kerrassaan loistavaa!

 

9.10.2014

Onneksi on noita paikkoja, missä jäseniä korjataan ilman kirurgisia toimenpiteitä. Mies on valitellut jo viikkoja ärtyisää olkapäätään, joka oireilee öisinkin ja heikentää yöunia. Jos terveyskeskukseen menisi vaivaansa valittamaan, arvatenkin sieltä saisi ohjeen hoitaa sitä tulehduskipulääkkeillä ja levolla. No sitäkin on kokeiltu, eikä siitä mitään hyötyä ja apua ollut. Tuttu paikka, Kuntoutus Karppinen, jossa kumpikin on saanut avun selkävaivoihin, pätkähti mieleen. Jospa sieltä löytyisi helpotus ongelmaan. Tänään sitten ajeltiin Malmille ja nyt on miehen olkapää "kiksautettu" kahden rotevan miehen voimin. Saapa nähdä joko ensi yönä paranneltu olkapää antaa rauhaisan levon!

 

8.10.2014

Vaikka olenkin sitä mieltä, ettei terveitä puita ja pensaita saisi kaataa, oli omasta pihasta parasta raivata kaksi raaskuiksi muuttunutta kirsikkapuuta ja aroniapensas. Kirsikkasato jäi laihanlaiseksi tänä syksynä ja senkin veivät linnut mennessään. Aroniasato oli sitäkin runsaampi, mutta nyt tänä talvena ajattelin kuitenkin turvautua kaupan pakastealtaan mustikoihin. Kun mies sai tänään uurastuskohtauksen, saivat puut ja pensas kyytiä. Pakko myöntää, että piha näyttää nyt paljon paremmalta, kun aikansa eläneet rumilukset on poistettu.

 Syyspihan kunnostus

 

7.10.2014

Kun FaceBookissa on meitä riemastuttamassa jos jonkinlaista hauskaa testiä, jolla voi selvittää oman olemuksensa saloja, niin pidän itse vähän luotettavampana testiä, jonka mies bongasi netistä. Testiin osallistuminen vaatii paljon enemmän vaivaa, kuin näiden nettitestien tekeminen ja ehkä tuloskin on piirun verran luotettavampi. Aamuvarhaisella startattiin kahden kilometrin lenkille, jossa oli mentävä mahdollisimman lujaa. Käytetyn ajan ja pulssin sykkeen perusteella saa sitten tietää, millaisessa kunnossa kroppa on. Sain kuntoindeksin luvuksi 124, jonka kerrotaan olevan keskimääräistä vähän korkeampi. Liikuntaa ahkerasti harrastavana aavistin jo etukäteen tuloksen. Kyllä kunnostaan kannattaa pitää hyvää huolta!

Täältä löytyy testi: UKK-kävelytesti | Kuusamo

 

6.10.2014

Lieneekö mitään niin täydellisen hallitsevaa vaikuttajaa naisen elämässä kuin estrogeeni? Puberteetti-iässä naama kukkii ja mieli ailahtelee, PMS-oireet riepottelevat naista vuosikymmeniä. Kun sitten tullaan keski-ikään, luulisi olon jo helpottuvan, mutta mitä vielä -  menopaussi vie unet, hikoiluttaa ja hermostuttaa.

 

Kävin tänään terveyskeskuksessa "vuosihuollossa", jossa näistä kuumista aalloista ja niiden hoitamisesta keskusteltiin. Otapa siitä sitten selvää, pitäisikö noita hormonipillereitä syödä vai yrittää kituuttaa jollain muulla luonnontuotteella, kun lääkäreistäkin yksi sanoo yhtä ja toinen sanoo toista. No ehkä ne annoksen puolittamisen aiheuttamat oireet ovat edes pikkuisen hellittäneet ja jatkan tällä harkitulla hormonien lopettamisen tiellä vielä jonkin aikaa.

 

5.10.2014

Lahjakkuutta on monenlaista. Ei voi kuin ihmetellä, miten tuolta metsästä voi vielä tähän aikaan syksystä löytää keltaisten lehtien seasta herkullisen tuoreita kanttarelleja. Eilen oltiin Pusulassa miehen veljen mökillä ja ajateltiin samoilla lähimetsässä sienikopan kanssa - mitään saalista ei kuitenkaan uskottu koppaan kertyvän. Eikä omaan koppaani ilmestynytkään sienen sientä, vaikka kuinka yritin sammalmättäitä tihrustaa. Isäntäväkemme on juuri noita lahjakkaita, jotka pystyy kaivamaan sammalen suojassa lymyilevät herkut ja niinpä he pelastivat tilanteen antamalla minulle oman saaliinsa. Tänään meillä nautittiinkin suussa sulavaa sienimössöä karjalanpaistin lisäkkeenä.

 

3.10.2014

Kun kotona kaapit pursuaa tavaroita, joita ei muista edes omistavansa, ei tule enää houkutusta kirpputorilla kierrellessä hankkia mitään enää lisää. Tänään tein kuitenkin poikkeuksen, kun ostin Klaukkalan mainiolta kirpputorilta kolme pokkaria. Kirjojen hankkiminen matkalukemiseksi juuri kirppikseltä on sikäli mielekästä, etteivät ne maksa kuin muutaman euron. Kirjat voi jättää sitten ne luettuaan sinne lomapaikkaan. Haaveksinkohan jo pääseväni niiden kimppuun jossain palmun alla makoillen?

 

2.10.2014

Tapahtuu hyvin harvoin, että lomalle mennessä lentokoneessa tilataan tuliaisostoksia paluulennolle. No nyt viime reissulla tehtiin poikkeus, kun halusin itselleni Panos Emporion kassin ja sen kylkiäisenä piti tehdä muita ostoksia. Olihan se ihan fiksuakin tilata lapsenlapsien tuliaiskarkit, niin ei niitä tarvinnut muualta haalia. Mutta mitäänpä ei ollutkaan paikallamme odottamassa, kun jonkun tilaama likööripullo oli mennyt rikki ja tahrinut meidän ostoksemme. Karkit oli siten hankittava tuloaulan myymälästä. Mies soitti Finnairin asiakaspalveluun, josta lupasivat toimittaa tavarat kotiin postin kautta. Kylläpä kesti - saatiin niitä kysellä vielä toisenkin kerran. Nyt meillä on sitten ne tuliaiskarkit kotona odottamassa, että palataan taas jostain lennolta. Pitäisikö tästä pyrähtää maailmalle, että olisi sitten mistä palata kotiin?

 

1.10.2014

Talveksi tämä elo on taas kääntymässä, kun muuttolinnutkin jo ovat meidät jättämässä ja palaavat etelän maille. Yhden sellaisen saimme eilen vieraaksi, kun ystäväni Merja teki välilaskun meille matkallaan Espanjan kotiinsa ja yöpyi meillä. Viisaina tyttöinä tajusimme käydä varhain nukkumaan, kun aamulla oli lähtö kentälle jo 4:30. Lentokentän matkatunnelmia käytiin fiilistelemässä jo eilen, kun Jumbon-ostosreissulla vietiin hänen matkalaukkunsa kentälle valmiiksi aamua varten ja tehtiin lähtöselvitys - eipähän tarvitse aamu-unisena enää töppöillä sen asian kanssa.

 

29.9.2014

Aika haastavaa on tulla toimeen 500 kalorilla päivässä, vaikka viisaasti eväänsä valiten näläntunteen pystyy nujertamaan. Lautasellinen kaurapuuroa, runsaasti vettä ja kahvia, paljon porkkanatikkuja ja kesäkurpitsakiekkoja, annos kuppikeittoa, pari lasillista mehukeittoa ja illalla marjarahkaa. Näillä eväillä ei suolan määräkään mene yli kansanterveyslaitoksen suositusten! Katsotaan nyt onko tästä vouhotuksesta sitten mitään hyötyä! 

 

28.9.2014

Huomenna, jos luoja suo, meinaan kituutella niukalla ravinnolla ja sulatella sen vihon viimeisenkin puolikiloisen, joka on vielä jäljellä lomareissun tuliaisena. Kilon verran ehdin saada lisää kanniskeltavaa tuon kahden viikon aikana. "Hirveää niuhotusta" - olen ihan samaa mieltä, mutta jos en nyt niuhota, niin kohta on paljon enemmänkin niitä lisäkiloja kannettavaksi. Helpompi on nyt ottaa itseään niskasta kiinni, kuin aloittaa homma alusta ja alkaa sulattelemaan kymmentä iloista kiloista!

 

27.9.2014

Voi olipa hieno päivä painua sienimetsälle - tällaisesta mie tykkään! Vuosia on saatu metsästää tuloksellisesti noita metsän herkkuja ihan tästä lenkkipolun varrelta, mutta nyt näyttää siltä, että tännekin meidän kotikulmille on siunaantunut muitakin alan harrastajia. Nythän on trendikästä harrastaa sienestystä ja se näkyy metsässä liikkuessa - enää kori ei täytykään yhtä nopsaan kuin ennen. Pieni aviokriisin poikanenkin meinasi syntyä, kun sienten metsästyksen kiihkossamme kadotimme toisemme. Helppoa ei ole pysyä ryhmänä, kun pyörii mättäältä mättäälle, eikä selkäpuolella ole ylimääräistä silmää, jolla seurata toisen tekemisiä. Kurkku suorana huutelin Ekiä, kun pirulainen olin fiksuna tyttönä jättänyt kännykän kotiin. Onneksi tajusin lähteä viimein hipsimään autolle päin, jossa siippa oli puolestaan karjunut äänensä käheäksi, kun luuli minun pyörtyneen sammaleen koloon. No nyt meillä on kuitenkin talven sienet pöntössä miehen huolellisesti ryöppääminä.

 

26.9.2014

SAUNA - voiko suomalaiselle olla rauhoittavampaa paikkaa maailmassa? Enkä nyt tarkoita mitään sellaista äijien tapaa "sangollinen kiukaalle - kuka on se viimeinen sankari lauteilla", vaan pieniä tupsauksia kiukaalle ja varpaat katonrajaan lämpiämään. Vielä ei laiteta takkaan tulta, kun sisällä on muutenkin mukavan lämmintä, mutta muutaman tuikun aion pöydälle virittää tuomaan syysiltaan tunnelmaa. Viinilasissa on Retsinaa - no ei se ihan samanlaiselta maistu saunatuvassa, kuin Kreikassa rantakadun kuppilassa auringonlaskua katsellessa!

 

25.9.2014

Jos tämä syksy tökkiikin sään puolesta, niin on siinä jotain hyvääkin! Kun koko kesän telkkarista tuli pelkkiä uusintoja, voidaan nyt nauttia myös tuoreista ohjelmista. Paljon onkin meille tuijoteltavaa, kun oltiin poissa pari viikkoa ja puretaan nyt tallennettuja kiinnostuksen kohteita. Ai että nautin - "Kenttäsairaalan sisaret" - siinäpä sarja minun makuuni!

 

24.9.2014

Vähän nihkeesti käynnistyy tämä kotiutuminen. Kreikan lomalla tuli nukuttua aivan käsittämättömiä yöunia kovasta sängystä huolimatta. Juuri omaa sänkyä siellä aina herätessään kaipasi, kun lonkkaa kolotti ja sängyssä sai kääntää aamuyöstä kylkeä vähän väliä.... mutta kuitenkin osasi ottaa taas unen päästä kiinni. Nyt kotona tulee nukuttua taas aivan liian vähän ja se verottaa voimia ja virkeyttä päivän touhuista. Pitäisikö sitä taas lähteä nukkumaan jonnekin kauemmas?

 

23.9.2014

Ei liene vaikeaa kuvitella, millä mielellä eilen astuttiin lentoasemalta ulos vihmovaan viimaan ja sateeseen. Taakse jäi aurinkoinen Kreikka ja lämpötilakin putosi parillakymmenellä asteella. Tähän on nyt tyytyminen, ainakin toistaiseksi. Ihan vähän vaan manailin aamulenkillä tätä kodin pohjoista sijaintia. Toivottavasti kelit nyt vielä muuttuu vähän lämpimämmäksi, että päästäisiin sienimetsään. Ei sillä saaliilla ole niin väliä, mutta hauskaa siellä metsässä on kulkea ja kyllä siinä tuntee jonkinlaista onnistumisen riemuakin, kun silmä tunnistaa sammalen joukosta jotain koriin pistettävää.

Kreikka - Nidri

LUE blogista  9.9. - 22.9.2014

  

 

8.9.2014

Herätyskellon piipitys aamuvarhaisella, joskus pirullista, joskus merkki jonkun mukavan alkamisesta, vaikka useinhan sitä muutenkin on jo jalkeilla neljän aikaan aamulla - jonkun mielestä keskellä yötä! No ehkä osaan nukkua lentokoneessa, eikä kolmen ja puolen tunnin lentomatka muutenkaan paljon päässe rasittamaan. Käsilaukussa joku akkainlehti matkaratoksi ja perillä odottaa rantalukemiseksi hankittu "Bagdadin prinsessa". Oikein innolla odotan, että pääsen tarttumaan tuohon Saddam Husseinin rakastajattaren elämänkertaan! Joten toivotanpa tässä itselleni oikein leppoisaa lomaa!

Tänne kirjoittelen tarinaa matkalta, silloin kun yhteydet sattuu pelaamaan.

 

7.9.2014

Hui - olipa sumuisen kostea ja viileä keli hölkyttää joka-aamuinen lenkkinsä. Kyllä kesä on nyt mennyt ja kylmempää kohti ollaan menossa, vaikka päivällä vielä voi kovasti pinnistellen kuvitella elävänsä kesäaikaa. Toivottavasti ei sentään pakkasyöt vielä yllätä pariin viikkoon, niin että lomalta palattaessa ehdittäisiin rymyämään sienimetsässä. Tatit ovat alkaneetkin jo nostella päätään mullasta, mutta rouskuja ei vielä ole näkynyt.

 

Vielä viime syksynä haalin pakastimeen aronian marjoja. Olisi niitä nytkin tarjolla runsaasti tuossa kotinurkalla - pensaan oksat taipuu maahan saakka marjojen painosta. Taidan nyt jättää ne kuitenkin lintujen herkuksi, kun eivät ole saavuttaneet suurtakaan suosiota siipan iltajugurtissa ja itsekin niitä pitkin hampain olen koko talven yrittänyt nauttia. Taidetaan tyytyä kaupan pakastealtaasta poimittuihin mustikoihin.

 

 

5.9.2014

Läksin eilen miehen holhoojaksi ja vara-autokuskiksi Meilahteen silmäklinikalle, jossa hänelle tehtiin verkkokalvon leikkauksen jälkitarkastus. Kyllä sinne mennessä on välttämätöntä olla mukana apukuski, kun parkkipaikan saaminen ei ole mitenkään varmaa. No nyt sellainen kuitenkin löytyi parkkitalosta ja pääsin haistelemaan sairaalan tunnelmaa istumalla klinikan käytävässä. Jotenkin nämä mammuttimaisen isot sairaalalaitokset ovat masentavia paikkoja. Omassa terveyskeskuksessa ei ole ollenkaan samanlainen ahdistava tunnelma - tänä aamunakin pääsin jokavuotiseen rutiini labrakokeeseen etuajassa ja homma hoitui niin sujuvasti, että olin jo takaisin autolla, kun varausaika ei ollut vielä alkanutkaan. Muutenkin rauhallinen ja leppoisa tunnelma.

 

3.9.2014

Taidan olla todella loman tarpeessa. Hei haloo - minkä ihmeen loman? Eihän eläkeläisellä voi olla lomaa - lomaa mistä? Lomaa omista kaikkinielevistä harrastuksista ja itselleen luomistaan pakotteista. Niinpä, miksi sitä irtiottoa arjesta nyt sitten nimittäisi tällainen työn ikeestä vapautunut ihminen? Mutta eikö lomaksi kutsuta juuri sellaista aikaa, jolloin nukutaan aamulla pitkään, istutaan aamiaispöydässä rauhallisesti nautiskellen ja mietitään, miten voisi päiväänsä viettää mahdollisimman mukavasti? Sellaisen loman minä nyt haluaisin!

 

2.9.2014

Jihuu!  Ensimmäinen pussillinen yli vuosi sitten hankittua heraproteiinijauhetta saatu kunnialla kulutettua. Nytpä onkin vuorossa se toinen pussillinen suklaanmakuista herkkua, jota syön aamiaiseksi ilmeisesti seuraavaan syksyyn. Tämähän sopii hyvin nykyiseen vähähiilihydraattiseen ruokavaliooni, mutta tuntuu joskus vähän tylsältä ja kyllästyttävältä, jos sitä aikoo joka aamu nauttia. Kummallisen nopeasti sitä omaksuu uudet elintavat, eikä vaaleaa patonkia edes tee mieli. Mitenkähän sitten käy lomareissulla, kun joka paikassa on tarjolla vehnästä leivottua leipää ja ranskalaisia perunoita?

 

1.9.2014

Pentele, kyllä tämä naisena oleminen on mukavaa - yhtä hormonimyrskyä teini-iästä harmaahapseksi. Näistä mummokuumeista ei vielä nykyisinkään paljon ääneen puhuta, vaikka en ymmärräkään mitä ihmeen häpeämistä tässä ikääntymisen mukanaan tuomassa riesassa olisi. Nykyihmisen pelastus tässäkin asiassa ovat olleet jo kauan hormonipillerit. Itse olen niihin joutunut turvautumaan jo liki neljännes vuosisadan ajan - huh!!! Nyt lääkäri-täti on suositellut niiden käytön lopettamista, kun epäiltävää on, että ne aiheuttavat minulle vuotavia polyyppeja ja sitä myötä syöpäriskin. Olen nyt vähentänyt niiden käytön puoleen sillä seurauksella, että yöt menee peittoa heilutellessa ja hikeä pyyhkiessä. Eipä taida onnistua vielä tämä lopettamisoperaatio - kyllä tässä elämänlaatu niin pahasti kärsii! Viime yönäkin sain nukuttua kuumien aaltojen välissä vain muutaman tunnin.

 

31.8.2014

Muistatko vielä, kun koulua käydessä piti kesäloman aikana kerätä kasveja, kuivattaa, prässätä ja nimetä ne hienolle nimilapulle? Homma ei ihan ollut mieleinen, mutta joitakin kasvien nimiä siitä ajasta jäi mieleen. Kyllä on pää käynyt hataraksi, se huomattiin nyt, kun oltiin tyttärentyttärelle apuvoimina samaisessa kasvienkeräys puuhassa. Kyllä oli aivot soikeina, kun yritettiin muistella ihan tutun näköisten kasvienkin nimiä. Missäpä sitä kouluaikaista tietoa olisikaan tarvinnut aikuisiällään? Hämmästyttävää on se, että perinne on säilynyt näihin päiviin asti tänä tietsikoiden ja tablettien aikakautena!

 

30.8.2014

On se hyvä, että meillä on Google! Ehdin jo pelästyä, kun näkökenttään ilmaantui terävälaitaista salamointia ja kesti jonkin aikaa maata selällään, ennen kuin ilmiö meni ohi. Siitäpä sitten kysymään Googlelta, mikä ihmeen vaiva voisi olla kyseessä. Sielläpä Google-tohtori rauhoitteli, että kyseessä voi olla vaaraton lasiaisen irtauma. Mieheltä korjattiin alle vuosi sitten verkkokalvon repeymä, joka vaati pitkäaikaisen hoidon ja leikkaukseen oli päästävä pikaisesti. Sitähän tietysti ensimmäisenä säikähtää, että omalle kohdalle sattuu sama vamma.

 

Tänä aamuna olo oli vielä normaali ja aamun rutiinit lenkkeilyineen ja venytyksineen suoritettiin ilman huolen häivää.

Pää polveen - taipuu se vanhakin vielä!

 

 

29.8.2014

No jopa ihmettelin eilen velttoa oloani ja otaksuin väsymyksen olevan ruokavalioni syytä, ennen kuin pistin kuumemittarin kainaloon ja kas - siinähän se syy paljastui. Kun "kuume" kohoaa yli 37 asteen, onkin tällä tytöllä niin höntti olo, ettei siinä enää jaksa mitään harrastaa. Eihän syksy ole vielä ehtinyt kunnolla alkaa, kun jo tämä kuumeilu taas alkaa. Taidan olla allerginen näille kosteille ja viileille keleille. Onneksi taskussa on valttikortti - vähän yli viikko vielä tätä kosteutta ja sitten lennähdetään pariksi viikoksi Kreikan lämpöön. Luultavasti siellä on vielä vähän enemmän kesää jäljellä!

 

28.8.2014

Kyllä on ihme, kun shortsit eivät kestä kulutusta kahtakymmentä vuottakaan! Ostin valkoisen shortsipuvun tammikuussa 1997 Thaimaasta Chiang Main yömarkkinoilta ja olen niitä shortseja sen jälkeen ahkerasti käyttänyt, kun ovat malliltaan mielestäni maailman parhaat. Nyt niistä on ilmeisesti pakko luopua, kun väri ei enää ole läheskään valkoinen ja ompeleet eivät pysy enää kasassa. Niinpä olen tällä viikolla hankkinut Ikeasta sopivan paksun verhokankaan, josta aion ommella saman malliset housut purkamalla vanhat vetimet kaavoiksi.

 

Onpa nykyisin todella vaikeaa löytää nippeli ja nappikauppaa, josta voisi ostaa kuminauhaa ja muita ompelutarvikkeita - Eestissä niitä vielä olisi tarjolla. Kun nyt sellaisia tähän projektiini tarvitsen, tehtiin tikusta asiaa ja ajeltiin Kellokoskelle saakka niitä hankkimaan. Nyt vaan odottelen inspiraatiota, että saisin uusien housujen tekemisen alulle!

 

26.8.2014

Turkkulaiset - tai oikeammin Kaarinassa asuvat ystävämme ovat ihmetelleet, miten hirvittävän kaukana he meistä mahtavat asuakkaan, kun ei meitä siellä heidän kulmillaan ole näkynyt ainakaan vuoteen ja nämä lurjukset kun ovat ehtineet sinä aikana jo monta kertaa piipahtamaan kauas maailman ääriin. No tänä aamuna päätettiin korjata asia ja suunnattiin nokka kohti Turkua. On se vaan merkillistä, ettei tällaisilla jouten päiten aikaansa viettävilläkään ole mukamas aikaa pitää pitää tiiviimmin yhteyttä nokakkain vanhoihin ystäviinsä. Tuleekohan nämä nykyiset skypet ja somet korvaamaan miltei kokonaan henkilökohtaiset kontaktit, kun on niin paljon helpompaa seurustella ruudun välityksellä?

 

25.8.2014

Lieneekö niin, että olen kirjoitellut tälle sivulleni niin paljon soopaa, että oma pöytäkoneenikin meni siitä tukkoon. Pakko oli korjata asia ja viettää eräskin tuokio koneen ääressä sunnuntaipäivän ratoksi. Paljon on muitakin sivuja joutunut korjailemaan, kun älypuhelimet ovat yleistyneet niin hurjasti, eikä kaikki pelaakaan samalla tavalla kuin suuremmalla näytöllä.

 

No hyvinpä tässä on joutanut aikaansa kuluttamaan, kun suunniteltu lounasretki luontoon piti jättää sateen vuoksi tekemättä. Rohkeasti lähdettiin aamulla lenkille ja niinhän siinä kävi, että vettä valuvina sieltä palattiin. Eihän tässä mitään ihmeellistä liene - sehän on syksy nyt!

 

24.8.2014

Vaikka en helposti usko mihinkään hokkus-pokkus-rasvoihin, on maailmassani yksi, jota pidän omana taikarasvanani. Ei - ei tämä mikään ryppyjen oikaisurasva ole, jota yritetään meille naisille kaupitella ikääntymisen merkkejä häivyttämään - sellaista rasvaa ei ole vielä keksitty, jota naamaan vetelemällä rypyt oikenee. Tämä mummin ihmerasva on tietenkin sitä Thaimaasta tuotua tiikeribalsamia! Vaikka kuvittelen olevani jalat tiukasti maassa kulkeva ihminen ja epäilen näiden tököttien tehoa, pakko on uskoa tämän voiteen kaikkivoipaisuuteen.

 

Jostain kummasta putkahti noin viikko sitten alahuuleen herpeksen tapainen vamma. Koskaan aiemmin ei moista riesaa ole kohdalleni sattunut. Sitä yritin sitten tuloksetta parannella Hydrokortisonilla ja Basibaktilla, kunnes keksin kokeilla tiikerirasvaa. Ja johan tehosi - nyt ei mistään syylästä ole tietoakaan! Olkoonkin sitten vaikka mitä lumelääkettä, pääasia että sillä  pystyy pipit parantamaan!

 

23.8.2014

Pojasta polvi paranee - siihen uskon vahvasti! Ainakin ruokatottumusten osalta huomaan kaksosten olevan huomattavasti rohkeampia maistamaan ja hyväksymään uusia makuja kuin aikoinaan tyttären tyttäret. Eilen toin työpöydälleni ison rasian "mummin karkkeja", tikuiksi pilkottuja porkkanoita, joihin olin lisännyt makeutusainetta ja sitruunamehua. Itse olen näihin karkkeihini vuosikymmenien rouskutuksen myötä miltei kyllästynyt, mutta kylläpä maistuivat vekaroille - kippo pöydälläni tyhjeni pikavauhtia. Samoin kävi myös avomaakurkuille ja kesäkurpitsalle. Näistä jälkipolville opetettavista herkuista kannattaa olla iloinen!

 

22.8.2014

Voi mikä hieno syyskesän aamu - ja tuli kuin tilauksesta, kun vekarat ovat tulossa mummin ja papan hoidettavaksi tämän päivän ajaksi. Kun nyt aurinkokin taas vuodattaa valoaan kirkkaalta taivaalta, voidaan viedä pojat luontoon makkaranpaistoretkelle.  Tänä aamuna lenkille lähtiessä joutui ensimmäistä kertaa kesän jälkeen pukemaan tuulitakin ylävartalonsa peitteeksi, kun lämpötila oli pudonnut alle kymmenen asteen - shortseista en sentään vielä luopunut. Kovin lyhyt on tämä Suomen kesä!

 

21.8.2014

"Köyhän paras huvitus on vilkas mielikuvitus" - no ei ole!!  Taas mennään ihan liian lujaa, kun päivän tunnit ei mukamas riitä kaikkeen räpeltämiseen. Puoleen yöhön katselin telkkarista "Hotelli Adlonia", eikä nukkumatti saapunutkaan ihan heti valojen sammuttua, vaan sain pyöriskellä peitteissä ainakin tunnin unta odotellen. Ja eiköhän jo vajaan kolmen tunnin päästä ollut niin virkistynyt olo, ettei nukkumisesta tullut enää mitään. Lieneekö vanhuuden oireita, vai hormonimyrsky, joka pistää pään sekaisin? Luulenpa, etten tänään ole parhaimmillani, vaan saan vahtia omia tekemisiäni ja paikkailla eteen varmasti osuvia kommelluksia.

 

20.8.2014

Terveiset kosteaksi käyneeltä aamulenkiltä! Kun sadetutka oli tietävinään, että Klaukkalan kohdalla ei olisi sadetta odotettavissa ainakaan pariin tuntiin, ajateltiin aloittaa aamu normaalilla rutiinilla pistämällä lenkkarit jalkoihin ja kirmaamalla sauvalenkille. No eipä kovin pitkälle ehditty, kun pieni pilvi avasi luukkunsa ja heitti vedet meidän kulkijoiden niskaan. Ehdittiin kääntyä jo takaisin kotia kohti, kun vieno aurinko tuli esiin pilvenraosta mieltä kohottamaan. Kun ei oltu ihan litimärkiä, hipsittiin tunnin mittainen lenkki maaliviivoille asti. Nyt olo on märkä, mutta mieli auvoinen!

 

19.8.2014

Kyllä on thaimaan lääkkeet mahtavia! Ihan tosissani uskon tiikerisalvan tehoon, johan sen hajukin karkottaa kaikki pienet pirut nurkilta. Mielestäni se peittoaa ihan kirkkaasti meillä apteekista saatavat Mobilaatit ja Voltairet. Eilisen vietin sisätiloissa hissukseen liikehtien ja itseäni lääkiten - nyt on olo melkein normaali, joten täytynee kytätä pilvenrakoa, että päästäisiin lähtemään lenkille. Toivottavasti eilinen tuulen tuiverrus ja ajoittainen kaatosade olivat vasta pientä esimakua tulevasta syksyisestä kelistä!

 

18.8.2014

Voi hyvänen hyssy - ei pitäisi vanhan ihmisen kuvitella liikoja itsestään! Parempi olisi vain hyväksyä, ettei se keho ole enää samassa vireessä kuin nuoruusvuosina. Kun olen riemuinnut uuden liikuntamuodon, kivien kantelun, hyvistä vaikutuksista selkä- ja vatsalihaksille, sainkin sitten eilen kunnolla nenilleni. Ehdinpä sentään kurotella ja kyyristellä kunnolla pari tuntia, ennen kuin kipu iski ristiselkään. Liekö ollut noidannuoli tai joku muu nuoli, joka pisti mummun huilaamaan loppupäiväksi, kun tuskin sain tossua toisen eteen parketilla siirrellyksi. Tulehduskipulääkkeellä ja tiikeribalsamilla sitä vammaa olen nyt yrittänyt korjailla. Tänään olo tuntuu jo paljon paremmalta - toivottavasti ei tarvitse lähteä jäsenkorjaajaa etsimään.

 

17.8.2014

On lottovoitto syntyä tyttölapsena Eurooppaan - vaikkei sitä aina jaksa mieltää miksikään lahjaksi. Katselin eilen dokumenttia Intian rakastavaisista, jotka uhmasivat vanhempiensa tahtoa ja halusivat valita puolisonsa itse. Kyllä on täällä läntisessä maailmassa kasvaneelle ihmiselle sula mahdottomuus ymmärtää noiden intialaistenkin ajatusmaailmaa! Eipä siellä tyttölapsella ole paljonkaan valtaa päättää omista asioistaan ja nöyränä on parasta pysytellä säästääkseen henkensä. Vuodessa tuhat henkeä surmataan kunnian vuoksi! Voi voi - mikä se on se KUNNIA? Onko se sitä, että rehvasteleva henkselinpaukuttaja perheenpää saa sulan hattuunsa, kun tappaa niskuroivan lapsensa. Kyllä on sen jälkeen herralla varmaan hyvä mieli, kun tuli pelastettua perheen kunnia, eikä mistään rangaistuksestakaan ole pelkoa - mieshän vaan puolusti kunniaansa! HYI FAAN!

 

16.8.2014

Vieläpä tuntuu olevan kesää jäljellä, vaikka luonto alkaakin jo pukeutumaan syksyn väreihin - poissa on viljapelloilta kesän vihreys ja ikkunani edessä pihlaja on saanut jo oranssinpunaisen värin marjoihinsa. Tavallaan sitä jo odottaakin niitä syksyn kuulaita päiviä, jolloin pääsee metsään sieniä jahtaamaan.

Eilen voitiin vielä istuskella ystävien kanssa patiolla, vaikka pahuksen ampiaiset hiukan häiritsivät muutoin leppoisaa iltapäivää. Gulassikeittoa syötiin sisätiloissa ja kahvittelemaan siirryttiin sitten patiolle. Illalla maailmaa parannettiin ja Venäjän toimia ihmeteltiin viinilasin ääressä ystävämme Merjan kanssa.

Valokuvat

14.8.2014

Kylläpäs onkin hoikka olo - noin niin kuin kuvaannollisesti!!!  Vaa´an numerot valehtelee - paljon vähemmänhän niiden pitäisi näyttää tällä tuntemuksella. No, hiljaa hyvä tulee tässäkin hoikistumishommassa. Ainakaan ei voi itseään syyttää, jos kilot eivät ala katoamaan. Tiukasti on pysytty Montignacin viitoittamalla tiellä ja syömisiään tarkoin vahdittu, ettei huonot hiilarit pääse huulille hyppimään. Päivittäisen liikunta-annoksenkin kivien siirtelyineen olettaisi kuluttavan niin paljon energiaa, ettei näillä syömisillä ainakaan lihomaan pääse.

 

13.8.2014

Tukka nousee pystyyn ja verenpaine kohoaa, kun seuraa uutisia, joita meidän silmiimme ja korviimme tungetaan jokaisesta tuutista. Nyt Venäjä tahtoisi vielä saada oman radiokanavankin tänne Suomen maahan, että totuus paljastuisi meillekin raukoille, jotka uskomme läntisiin median lähteisiin. Sillä lailla - omaa mediakeskustahan ne ovat jo kiireellä tänne pystyttämässä. Uskomatonta!! Luuleeko ne sillä potaskan levittämisellään tosiaan voivansa uskotella meille  suomalaisillekin mitä tahansa valheita, niin kuin tekevät omille kansalaisilleen? On meillä kestämistä näiden itänaapureiden kanssa!!

 

12.8.2014

On se vaan kumma tuo ihmismieli - nyt kun kansa on palannut lomiltansa työpöytiensä ääreen ja lapsoset opinahjoihinsa, niin eiköhän heti mielen täytä syksyn tunnelma, vaikka kesää pitäisi jatkua vielä muutaman viikon verran. Eihän tällaisen vapaan taiteilijan elämän rytmiin tuon lomakauden loppumisen pitäisi vaikuttaa sitä tai tätä.

 

Tietysti juuri tänä syksynä meillä ihmetellään ajan kulumista, kun lapsenlapsista viimeinen pari aloitti eilen eskarin. Mistäpä sitä vuosien vinhaa kulumista muutoin huomaisikaan, kuin omasta jälkikasvustaan - jos ei tuijottele kovin tarkkaan naamaansa peilistä ja yrittää pitää liikuntakykynsä normaalina, voi ikäänsä huijata ITSELLEEN monilla monilla vuosilla.

 

10.8.2014

Eipä olla vielä koko pienen ikämme aikana koettu tällaista ampiaiskesää täällä kotimaassa. Aiempi kokemus vastaavasta ampparien määrästä on joltain kesäreissulta Itävallassa, jossa hedelmäpuiden kukinta houkutteli paikalle mielettömän määrän noita pöriläisiä.

 

Istuttiin lounaalla meille Outokummusta visiittiin tulleiden ystävien kanssa Oittaan kivinavetta-kahviossa ja kun ei haluttu jäädä kauniina kesäpäivänä sisätiloihin, valittiin paikat ulkoterassilta. Niinpä lounasleipien nauttimisesta ei voine puhua, kun ympärillä hyöri leivistämme kiinnostuneita amppareita ja joutui koko ajan katsomaan, mitä lisukkeita leivän mukana suuhunsa haukkaa. Kotona istuttiin sitkeästi iltaa patiolla ja rakennettiin ampiaisansaa hunajasta ja viinistä. Illallista ei yritettykään syödä ulkona, vaan siirryttiin suosiolla nautiskelemaan sisätiloihin.

Valokuvat

 

9.8.2014

Hip hurraa! Saatiin uusi kivikasa kanneltavaksi ja kärrättäväksi, joten odotettavissa on vyötärön kapenemista, kun vaan maltetaan ahkerasti uurastaa kivien kimpussa. Tuntuu jotenkin mielekkäämmältä liikunnalta tuo kivien kanniskelu ylämäkeen, kuin normaali tasaisella tiellä lenkkeily. Ainakin siinä joutuu tekemään kyykkyyn-ylös liikkeitä, jotka (ah) niin mukavasti käyvät vatsalihaksiin. No, tänään ei kivikasalle riennetä, vaan vietetään mukavaa päivää ystävien kanssa viiniä nautiskellen, savulohta syöden ja saunoen. Liikunnat saa nyt odottaa ensi viikkoon!

 

klikkaa

8.8.2014

Voihan ohranryynit! Kaikkea tuo Montin-ruokavalio nyt pistääkin kokeilemaan. Koko aikuisiän unohduksissa ollut ruoka-aine - ohraryyni - on nyt palannut meidänkin pöytään. Jostain netin syövereistä silmiini putkahti tuo mainio riisin korvike, joka on meille hiilarikammoisille parempaa evästä kuin mitkään riisit. Siitäpä keiteltiin täyttävä ja maukas risotto; sekaan vaan pakasteherneitä, broilerin lihaa, kuullotettua sipulia ja sulatejuustoa. Muistelen, että lapsena syötiin ohraryyneistä tehtyä uunipuuroa mehukeiton kanssa. Eipä taitaisi nykykoululaisille enää moinen herkku maistua!

 

7.8.2014

On tämä vaan merkillistä, kun kauniina kesäpäivänä paetaan hellettä sisätiloihin. Eilen istuttiin vain hetkinen kuumalla patiolla kylään piipahtaneiden ystävien kanssa, mutta koko porukka halusi siirtyä sisätiloihin kahvittelemaan. Samoin kävi systerin porukan kanssa, jotka autoilivat tänne alkuillasta. Joskus kauan sitten olisin varmasti retkottanut näillä keleillä ruskettumassa (paistumassa) koko päivän kuumassa auringon paahteessa. Onko ikä tuonut mukanaan järkeä, vai eikö kunto enää kestä?

Nyt viileämmällä aamuvarhaisella (klo 6:30) pyyhälletään Luukkiin aamulenkille!

 

6.8.2014

Kun istutaan kotipöydän ääressä lounaalla, tykkään kuunnella samalla radio-ohjelmaa, joka on mielestäni mukavampi viihdemuoto tuohon hetkeen, kuin telkkari. Tänään osuttiin lounastamaan juuri siihen aikaan, kun radiossa haastateltiin 95-vuotiasta mummelia, joka oli tehnyt viime sunnuntaina benjihypyn Kaivopuistossa. Pirteä ja selväpäisen oloinen ihminen!  Tuskinpa itse moista temppua tulen sitten ysivitosena tekemään, kun en nykyiselläänkään voisi kuvitella korkean paikan kammoni vuoksi siihen pystyväni. Hienoa kuitenkin kuulla näistä super-nykymummoista, joita ei ikä paina!

 

5.8.2014

Kyllä tämä käy kuivaharjoittelusta Thaimaan ilmastoon, jonne palataan ensi talvena, jos maailma on vielä entisessä asennossaan. Lentoliput ja majoitus on jo varattu Hua Hinistä, josta tuntuu tulleen meille jo toinen kotikaupunki. Pakko oli uskaltaa nuo varaukset tehdä, kun tuntui, että halutut majoituspaikat menee käsistä, vaikka tässä levottomassa maailmassa ei kukaan voi ennustaa oloja liki puolen vuoden päähän. Nyt haluttiin tilata asumus lähempää kaupungin keskustaa - vastapäätä Bangkok Hospitalia. Kovin pelkistetyltä kämpältähän tuo valokuvissa näyttää, mutta eiköhän sitä saa tuunattua tekstiileillä ja omilla kamoilla ihan asuttavan näköiseksi.

 

4.8.2014

Tylsääkö? No ei alkuunkaan! Minähän totisena torvensoittajana rakastan arkista elämää, joka soljuu ilman sen kummempia kuvioita ja päivää rytmittävät liikunta ja ne kolme ateriaa, joista aamiainen tahtoo nykyisellään jäädä väkisinkin syömättä, ellei nyt sellaiseksi voi laskea sitä yhtä omenaa, jonka hotkaisen ennen kivikasalle siirtymistä. Ja vieläpä riemuitsen tästä kaikesta puurtamisesta, kun kuvittelen, että se vahvistaa heikkoja selkälihaksiani. Luvassa on kenties kesän helteisin päivä - niinpä täytyy lähteä hoitamaan päivän urheilusuoritus jo aamuvarhaisella!

 

3.8.2014

Voihan pihkura - taas on aloitettava uusi päivä neljän tunnin yöunilla! Olo tuntuu muuten ihan virkeältä, mutta silmät ovat tikkuja täynnä. Mitenkähän kivi kulkee tänään näillä rahkeilla? Eilen oli ihan pakko pitää lepopäivä, kun kahden päivän kivijumppa sai jäsenet kipeytymään, eikä siten kivityömaalle ollut menemistä.

 

Eilisessä postauksessa kehuin suussasulavaa kukkakaaligratiiniani. Siskoseni ihmetteli meilissään ohjeeni ainesmäärää: "Kovin on löysähköä tuon ohjeen mukaan tehty gratiini , kun kuudelle henkilölle tarvii vain 8 grammaa kaalia :-) ne on nää diettiruuat vähän outoja välillä :-) :-) :-)". No nyt ohje on korjattu sellaiseksi, että sillä saa massun täyteen.

 

2.8.2014

Onneksi tykkään syödä kasvisruokia,  joten lisukkeiden keksiminen ei olekaan niin vaikeaa, kuin kuvittelin, kun perunan, pastan ja riisin jättää pois ruokavaliosta. No toki täysjyväpastaa ja -riisiä joskus nautitaan. Vain omasta viitseliäisyydestä on kiinni, mitä herkkua lautaselle rakentelee. Eilen jaksoin vielä kiviurakan jälkeen kokata suussasulavan kukkakaali-parsakaaligratiinin, jota mussuteltiin grillibratwurstin kera ulkoterassilla. Palkitsinpa itseni vielä muutamalla viinilasillisella hyvin rehkityn viikon kunniaksi.

 

1.8.2014

Nytpä taisin löytää omanoloiseni liikuntalajin! Kun koko kesän olen suunnitellut kahvakuulailun aloittamista siinä kuitenkaan onnistumatta, sain eilisaamupäivänä tehtyä melkein samanlaisen harjoituksen, kun kanniskelin 3-4 kilon kivenmöykkyjä tyttären pihamaan työmaalla. Ha-haa -puolentoista tunnin reipas kivien raahaaminen ylärinteeseen otti kropasta kaikki mehut, mutta vaaka näytti, että olin lihonut puoli kiloa, vaikka en sortunutkaan mihinkään syöpöttelyyn enkä juopotteluun rääkin jälkeen. Olisikohan siinä käynyt niin, että olisin saanut läskin sijaan kaipaamiani lihaksia, jotka ovat ihraa painavampia? Tänään otetaan homma uusiksi!

 

31.7.2014

Kyllä on ystävilläkin ihmettelemistä tämän meidän monti-dieetin kanssa, kun piipahdetaan kyläilemään. Vaikka kuinka yritetään kertoa, ettei meille tarvitse serveerata muuta kuin kupponen kahvia, löytyy sieltä kaapista jos jotakin herkullista, meille sopivaa purtavaa. Eilenkin istuttiin lammilla mukavassa huvimajassa nauttien Sirkan laittamista pikkumunakkaista ja graavilohesta. Grillissä tirisi chorizo- ja braatwurstimakkarat, alkupalana katkarapu-avoladot.  Naiset saivat vielä nauttia kylmästä Tio Pepe-sherrystäkin, joten onnistunut kesäinen iltapäivä saatiin viettää ystävien seurassa.

 

30.7.2014

Jopa oli Vihtijärven rannassakin enemmän tilaa kuin viime viikolla. Lapsenlapset ovat saaneet nauttia nyt heinäkuussa tuosta niin mukavasta järviuinnista ja meillä isovanhemmillakin on siten vähän helpompaa, kun muksut telmii vedessä, joskin eilen vahdin silmä kovana koko porukkaa, kun Rudi-koira oli purrut uimarenkaisiin reiät, eikä niistä ollut apua uimareissulla. Jotenkin tulee mieleen omat lapsuuden uintireissut, kun oman mummon oli istuttava uinnin valvojana. Taidettiinpa joskus livahtaa ystäväni Merjan kanssa uimaan omin lupineenkin, kun huijattiin mummoja kertomalla, että naapurin mummo on uimavahtina. Muistelen, että pikkusiskoni Pepe sai jopa risusta, kun yritti samaa temppua.

 

29.7.2014

Eihän tällä iällä olisi varaa antaa yhtään hammastansa pois, eihän? Pakko on joskus taipua hammaslääkärin tahtoon ja antaa sydäntä kirvellen hänen nyhtää kallisarvoinen aarre suustansa. Kun hampaan juuri pamahtaa kahtia, ei sitä korjata enää millään paikkausaineella ja se on sitten nyhdettävä pois. Vanhasta tottumuksesta tiedän, että operaatio ei ole kovinkaan helppo sille, joka hampaan joutuu kiskomaan irti. Niinpä sain taas eilen hevosen annoksen puudutusainetta ikeneen ja istuin siinä piinapenkissä yli puoli tuntia, ennen kuin hammas päätti luovuttaa ja viimein irtosi. Onneksi se oli takimmainen hammas, niin ettei se aiheuttanut mitään esteettistä vammaa.

 

 

28.7.2014

Kyllä sinnikkäällä puurtamisella saa tuloksia aikaan - kilot karisee yhden kilon viikkovauhdilla, kun pitää itsensä kaidalla polulla. Eihän se tällaiselle hätäiselle ihmiselle ole vielä mitään, kun kunnon tuloksia pitäisi saada hetkessä. Jos ei hävinneet kilot vielä kovin kummasti näy olemuksessa, niin kunto on kyllä kohentunut huomattavasti.

 

Tämä "montin"-dieetti on kyllä ehdottomasti paras, mitä olen ikinä tähän mennessä noudattanut. Parasta asiassa lienee, että me molemmat eletään sen mukaan, niin ettei tarvitse miettiä syötäviä kummallekin erikseen. Ja runsaastihan tässä saa syödä, kun valitsee syötävänsä oikein.

 

27.7.2014

Kun tämä meidän ilmasto on nyt kääntynyt trooppiseksi, täytyy tässä opetella elämään sen mukaisesti. Jos aamulenkistä aikoo selvitä hiukan helpommalla, on homma hoidettava aamulla ani varhain. Eilinen lenkki olikin todellinen voimain koetos, vaikka oltiinkin jo seitsemän aikaan liikkeellä. Puolitoista tuntia Luukin todella vaativalla lenkkipolulla tässä säässä on jo todella saavutus! Vaikka kuntopolku onkin todellinen rääkki, kulkijan palkitsevat mahtavat maisemat - eilenkin lampien (4 kpl) pinta oli peilityyni ja mahtavan kokoisiksi kasvaneet saniaiset polun varressa hivelivät silmää. No kohtahan tässä alkaa jo tottumaankin tähän nykyiseen elämän muotoon!

 

26.7.2014

Kello on vasta puoli kuusi ja tässä minä jo istun päätteellä kirjoittamassa tätä päivittäistä raporttiani mielenkiintoisesta elämästäni! On tainnut taas kääntyä tämä homma ylivireyden puolelle, kun yöuniksi riittää hyvin vaivaiset viisi tuntia! Vai lieneekö syynä valoisat kesäaamut, kun valonsäteet tunkevat avoimesta makkarin ovesta muuten hyvin pimennettyyn huoneeseen. Näinä heinäkuun helteisinä öinä on pakko pitää makuuhuoneen  ovea auki, että viileämpää ilmaa pääsisi virtaamaan edes hiukan ulkopuolen viilennyslaitteesta.

 

Eilen iltapäivällä istuttiin systerin kanssa vain hetken heidän puutarhassaan ja kahviteltiin mieluummin viileissä sisätiloissa. Sellaista se on tämä ihmisen elämä - nyt kun täällä kotimaassa olisi aurinkoa ja lämpöä tarjolla, oleskellaan mieluummin ilmastoiduissa tiloissa ja talvella etsitään sitä aurinkoa sitten maitten ja mantujen takaa ja ollaan vielä valmiita maksamaankin siitä lystistä.

 

klikkaa

25.7.2014

Joskus kaikki ei vaan mene putkeen ja koko päivä tuntuu työläältä puurtamiselta ja töppöilyltä. Vaikka eilisaamu alkoi lupaavasti, kun aamulla jo ennen seitsemää hypättiin autoon ja hurautettiin Pitkäkoskelle, josta lähdettiin reippaasti sauvomaan pitkin Vantaanjoen rantaa Haltialaan. 9 kilometrin matka meni ihan hyvin - puolitoista tuntia tuohon matkaan meiltä aina menee.

 

Kotiin palattua ehdin saada tehdyksi sivuston päivityksen, kunnes serveri teki tepposet ja sivusto oli pois käytöstä ainakin viisi tuntia. Neljä tuntia iltapäivällä ne taas pelasivat, kunnes illalla sama onneton katkos taas pimensi koko sivuston. Siinä sitä olikin taas yhdelle pienelle ihmiselle päänvaivaa ja hammastenkiristystä! Yöunia ei sentään moinen mökellys onnistunut pilaamaan!

 

 

24.7.2014

Johan meidän kelpaa!!  Täällähän on kuin etelän lomarannoilla. Lapset viihtyivät järvessä moneen otteeseen - ja me vanhukset hikoiltiin rannalla, kun simmarit jäivät kotiin. Pitänee lisätä auton varusteisiin, että ovat saatavilla näillä extempore-retkillä!

 

klikkaa suuremmaksi

23.7.2014

Kylläpä sää onkin meitä nyt hellinyt ja voitiin istua ilta(yö)myöhään ulkosalla ruotsinmaalta tulleiden vieraidemme kanssa. Ei taida olla tuo kunto ihan niin kuin nuorena, kun unta tarvitsi illanistujaisten jälkeen kymmenen tuntia!

Alkuviikon siivousurakka kävi jalkoihin, kun pitkät päivät  kumarteli ja venytteli nurkkia luututen - nyt on askellus melkoista ankan lynkytystä. No onpahan huusholli nyt kuurattu ja loppuvuoden pärjääkin sitten pelkällä viikkosiivouksella, jota harrastetaan sitäkin vain parin kolmen viikon välein.

 

21.7.2014

Mikäs tässä on kesää viettäessä, kun tämä meidän kesäloma ei lopukaan nyt heinäkuun hiipuessa hiljalleen mailleen. Moni juhannuksesta lomansa aloittanut palaili varmaan tänään työpöydän ääreen - juuri kun lomailmat ovat parhaimmillaan. Aloitetaankohan meillä lomakausi liian aikaisin, kun muu Eurooppa aloittaa sen vasta loppukesällä? Meille vapaana kulkeville on siitä tietysti suuri hyöty, kun muut eivät ole vielä kansoittamassa Etelä-Euroopan lomakohteita ja hintataso on paljon edullisempi alkukesästä. Nyt ei tee yhtään kieli lähteä hortoilemaan mihinkään päin maailmaa - oma maa mansikka tällä hetkellä!

 

20.7.2014

Joskus se on vaan tehtävä - helteelläkin - nimittäin kodin siivous! Hyvin olen onnistunut ummistamaan silmäni pölyhiukkasilta ja lusmuilemaan sen imuroinnin kanssa. Onneksi sain eilen siivouskohtauksen ja nyt tuntuu oikein mukavalta. Tulipahan siinä sivussa harrastettua hyötyliikuntaa, kun apinan raivolla nurkkia jynssäsi. Miehen hommat rajoittuivat ruoan laittoon, kun meni ja teloi sormensa sähkösahaan - Nurmijärven terveyskeskuksessa siihen ommeltiin seitsemän tikkiä.

 

19.7.2014

Minulla on korkeanpaikankammo - äly lähtee ja jalat jämähtää tönköiksi, kun jostakin korkealta joudun tätä maailmaa tarkkailemaan. Poikkeuksena on lentokone! Ei niin minkään näköistä lentopelkoa tai jännitystä. Ehkä syynä lienee se, että siinä ollaan jo niin tajuttoman korkealla, ettei pääkoppakaan pysty sitä mieltämään. Mutta miten lienee tuon viimeisen lento-onnettomuuden jälkeen? Saattaa olla, että lennettäessä jonkun idiootti-valtion ilmatilassa mieleen hiipii ajatus ohjusiskusta. No sitäpä lienee turha murehtia, onhan se sellainen äkkilähtö autuaammille ilmoille, ettei sitä itse ehtine edes huomaamaan!

 

18.7.2014

Suutarin olisi parasta pysyä vaan lestissään - ja se minun lestini lienee tämä tietokone, eikä ompelukone. Kun miehen rakkaat kaprit repesivät korjauskelvottomiksi ahkeran käytön takia, juostiin eilen ostosparatiisin kaikki vaateliikkeet etsimässä vastaavanlaisia housuja. Niinhän siinä kävi vanhanaikaisesti, ettei sellaisia enää mistään löytynyt.

 

Niinpä sain neronleimauksen ja katkaisin kevyiden kesähousujen lahkeista pois palan ja kavensin lahkeita sopiviksi. Teinpä vielä lahkeensuihin pienet halkiot ja ompelin koristeompeleeksi tuplatikkauksen. Tuhersin homman kanssa pari tuntia ja hienot tuli - mutta, mutta.... lopputulos ei ollut ihan onnistunut. Kun mies sovitti housuja, niin valitti, ettei niillä voi istua eikä nousta portaita, kun ne silloin laskeutuu alas vyötäröltä. Voihan kökkö - olinko kaventanut lahkeita liikaa?

 

No, hyvä että juostiin niitä miehen housuja etsimässä, niin löysinpä ainakin itselleni Nanson aniliininpunaisen mekon, joka nyt odottaa kaapin perällä kunnes saan ihannevartalon, että voin siinä maailmalla keikailla.

 

17.7.2014

Heinäkuu !!!  Enpä muistanutkaan, että sehän oli se vuodenajoista kenkkumaisin kuukausi, jolloin mikään ei tahdo oikein sujua niin kuin pitäisi. Muistan itsekin joskus ammoisina aikoina työelämässä olleena, että kaikki halusivat kesälomalle juuri nimenomaan tuohon aikaan ja jo maaliskuussa tuon kuukauden takia työpaikalla saatiin päänvaivaa ja hammasten kiristelyä, kun loma-ajoista neuvoteltiin. Täytyy vaan toivoa, ettei tällaisena loma-aikana satu mitään sellaista, johon tarvitsee ammatti-ihmistä apuun. Niinpä onkin ihmeellistä, että alle viikossa mies sai ajan Kunto-Karppiselle, kun selkä tapansa mukaan alkoi jumittamaan juuri heinäkuussa!

 

15.7.2014

Hyvin nukutun yön jälkeen on mukavaa herätä aurinkoiseen aamuun, mutta aamu-tv:n säätiedotus kertoo, että sadepilvet ovat saapumassa kohti koti-Klaukkalaa. Siispä ripeästi kahvia koneeseen, lenkkitossua jalkaan ja sauvat viuhumaan! En oikein tykkää siitä, että melkein heti sängystä joutuu lähtemään lenkkipolulle - mieluusti tahtoisin istua rauhassa koneen ääressä ja käynnistyä verkkaisesti tulevaan päivään. Mutta, mutta.... nyt on mentävä, jos meinaa kuivin jaloin lenkistä selvitä!

 

14.7.2014

Enpäs ole kirjoittanut halaistua sanaa laihduttamisesta kokonaiseen viikkoon, vaikka se meidän omassa pikku elämässä tuntuu olevan tällä hetkellä niitä päällimäisiä asioita, joista yhdessä jahkataan. Päivä rytmittyy nyt näin alussa ruoka-aikojen tahtiin ja menemiset suunnitellaan sen mukaan. On paljon helpompaa aterioida kotona, kun pystyy itse päättämään, mitä lautaselleen lappaa. Ainakin olo on virkeämpi, eikä mielialassakaan ole valittamista. Vyötäröltä on sulanut viikossa 2 cm - eihän se kovin paljon vielä hameenkaulusta helpota, mutta ehkä parin kuukauden kuluttua kaapissa odottavat vaatteetkin jo sujahtavat vaivatta ohentuneen eukon päälle.

Tästä uudesta elämäntavasta ja ruokavaliosta voi lukea täältä.

 

13.7.2014

Ehkä meidän pitäisi viettää enemmän aikaa omalla patiolla, ettei kutsumattomat vieraat valtaisi sitä. Kaunis aurinkoinen iltapäivä houkutteli meitä ulos grillaamaan makkaraa ja vilvoittelemaan pation keinuun saunan löylyjen jälkeen - näin sitä illansuuta suunniteltiin. Mies lähti ulos valmistelemaan grilliä kuntoon, kun ei sitä vielä ole ehditty tänä suvena käyttämään. Kun muovinen suojahuppu oli poistettu, alkoi grillin ympärillä melkoinen pörinä ja miehen oli otettava jalat alleen. Ikkunasta katsellen huomattiin, että ampiaiset olivat tehneet komean pesän grillin alapuolelle. Rohkea sankarini puki paksun tuulipuvun ylleen ja lähti pelastamaan meille kuuluvaa omaisuutta. Pesä muovikassiin, Raidia perään ja sankko päälle kumolleen. Onneksi tilanne rauhoittui hetken päästä, niin että frouva sai nauttia Retsina-viininsä keinussa keinutellen!

 

11.7.2014

Luulisi, että yhden mikroaaltouunin vaihtaminen hajonneen tilalle olisi ihan helppo nakki. Onneksi talossa on mies! Täytynee tunnustaa, että vieläkin on olemassa joitakin hommia, joihin omat voimat ja taidot eivät ihan yllä. Eilinen asennushomma kuuluu ehdottomasti tähän sarjaan! Ensin oli löydettävä sopivan kokoinen laite entisen tilalle - sitäpä juostiin etsimässä tukka putkena pitkin Vantaan raittia, kun sopivaa ei kotikulmilta löytynyt. Helppoahan olisi ollut tuupata uuni pöydälle ja tökätä töpseli seinään, mutta ylös kaappiin integroitu mikro olikin jo vaativampi homma. Miksi ihmeessä valmistajien pitää muuttaa laitteiden ulkomittoja, niin ettei niiden uusiminen entisiin puitteisiin olekaan enää mikään pikku homma!

 

10.7.2014

"Tulis kesä ja kärpäset - niin olisi köyhälläkin ystäviä" ei ihan istu omaan mielikuvaan mukavasta suvesta. Kesästä tykkään, mutta en kärpäsistä.

Pieni, mutta harmillinen koettelemus ovat minikärpäset, jotka liittyvät seuraan metsän reunassa. Ajattelin, että Thaimaasta tuotu tiikeribalsami voisi karkottaa nuo häiritsijät pyörimästä nenän edestä ja niinpä sivelin tuota väkevästi haisevaa tököttiä naamaani lenkille lähtiessäni. Vesi silmistä tiristen askelsin reippaana luonnon helmaan toivoen, ettei enää tarvitse huitoa hullun lailla noita pöriseviä otuksia. Ja mitä vielä! - Ei niitä pikkupirulaisia pysty millään aineella karkottamaan. Kaipa niiden kanssa on vaan opittava elämään, kun en haluaisi vaihtaa luonnon lenkkipolkua kaupunkimaisempaan ympäristöön.

 

Kaupunkiympäristöä käytiin sen sijaan katselemassa autoillen, kun haluttiin nähdä miltä Kaivarin ranta näyttää nyt heinäkuun helteillä. Sieltä ajeltiin kotiin vielä Westendin kautta Espoon rantoja ja hienoja huvipursia ihaillen.

 

9.7.2014

Ihmismieli on todella hassu - nyt kun tuo aurinko-armainen tuolla pihalla viimeinkin helottaa kuumana, tekee mieli sisälle ilmastoituun huoneistoon. Nythän siellä pihalla pitäisi viihtyä, kun suvi on suloisemmillaan. Ja mitäpä siitä muuta voisi seurata, kuin että mieleen hiipii pieni morkkis, kun sitä D-vitamiiniakin pitäisi päivänpaisteesta kerätä varastoon, etkä sitten jaksakaan olla koko päivää ulkosalla. No meillä asia on ratkaistu siten, että aamuisin ihastellaan luontoa tunnin verran lenkkipolulla ja lounasaikaan pyritään lähtemään johonkin veden äärelle omia eväitä nauttimaan (Pirttimäen ihanat korvapuustit on unohdettu tykkänään).

 

8.7.2014

Hiki lentää ja ylämäessä hengästyttää, mutta niin pitääkin! Liekö sitten tämän uuden elämäntavan vai hormonimyrskyn tekosia tai vihdoinkin koittaneen lämpöaallon? Tuskinpa näillä lämpöasteilla vielä näin paljon hikoilisin, kun en sitä koe edes Thaimaassa yli kolmenkymmenen asteen helteessä. Itse veikkaan tuota hormonimyrskyä, kun lääkärin suosituksesta vähensin estrogeenipillereiden syönnin puoleen. Mitenkähän hikinen olisin, jos olisin jättänyt pillerit kokonaan pois? No rääkätään nyt itseä kaiken rillumisen jälkeen ja pyyhitään hikeä frotee-pyyheliinaan, joka on tuossa käsillä ihan vieressä; mikään pieni talouspaperin palanen ei tässä hikimyrskyssä tulee kyseeseenkään!

 

7.7.2014

Voi suven suloisuutta - viimeinkin sain tilaisuuden heittää itseni nurin pation verkkokeinuun lueskelemaan. Ja mikäs se siinä hyppysissä houkuttelevana polttelikaan? Kun Lieksan mökillä marisin, että jotain pitäisi tälle pulskistuneelle kehollensa tehdä, lykkäsi ystävä kouraan Montignacin opuksen "Syön hyvin, siksi laihdun". Kuulostipa niin herkulliselta, että päätin ottaa ajatuksen omakseni. Ihmeellisintä on, että sain myytyä ajatuksen myös siipalleni! Onhan se nyt paljon helpompaa, kun yhdessä pohditaan mitä syötäisiin.

 

6.7.2014

Suvisesta säästä riemastuneina ajeltiin Porkkalanniemeen repussa termospullollinen kahvia ja oikeaoppiset tuhdit ruisleipäeväät. Enpä ole aiemmin törmännyt sellaiseen ilmiöön, että koko merialue näytti savuavalta ja lämpötilakin laski kolmeentoista asteeseen. Eipä siinä sitten tehnyt mieli mennä kallioille shortseissa eväitään syömään. Ilmeisesti merivesi on vielä tällaisena jääkausikesänä niin kylmää, että nyt ilmojen lämmetessä vedet alkaa haihduttamaan (savuamaan) vesihöyryjä ilmaan. Pakko oli etsiä lämpöisempi kahvittelupaikka "mantereelta". Niinpä siirryttiin Myllylammen rannalle pikku uimareita katselemaan. Samalla sain hankittua Nummelan Honkkarista uuden tekokasvinkin sen entisen pystyyn kuivuneen tilalle.

 

5.7.2014

Voi voi! Niinhän siinä kävi, että kyllästyttiin odottelemaan sitä kaunista kesäpäivää ja ajeltiin takaisin kotinurkkiin, kun tänne oli luvassa parempaa viikonloppukeliä. Ehkä ratkaisu olikin oikea, kun jo kotimatkalla aurinko paisteli kuumasti auton etu-ikkunasta ja lämpötilakin kohosi kymmenellä asteella. Ilmeisesti täällä Etelä-Suomessa ei sitä sadetta ole tullut tällä viikolla tarpeeksi, kun patiolle nostamani viherkasvi oli kuivunut pystyyn. Pitäisikö nyt lähteä etsimään sen tilalle jotain vihreää tekokasvia?

 

4.7.2014

Kesä, kesä, kesä! Kesäksi sitä kutsutaan tällaistakin koleaa ja kosteaa suven aikaa. Täällä Lieksan mökillä on nyt odoteltu sitä lämmintä aurinkoista päivää jo useampi vuorokausi, mutta "sitten huomenna"-hokema ei tunnu toteutuvan ihan tässä lähi aikoina. Vähiin on jääneet terassilla istuskelut ja shortseissa luonnossa kirmailut. Onneksi mökissä on ehjä katto ja lämpöpatterit, muutoin voisi eläminen olla yhtä extremeä! Jos tästä koleasta säästä haluaa löytää jotain hyvää, niin eipä siitä tykkää hyttysetkään - harvinaisen rauhassa on saatu olla hyttysten ininältä.

2.7.2014

Jopas onkin oivallinen mökkeilypaikka, kun naapurit pitää ruokahuollosta huolen - tulopäivänä syötiin Merjalla lihakukkoa ja eilen Pepe oli tuvan uunin lämmössä pyöräyttänyt maistuvan janssoninkiusauksen ja jälkkäriksi saatiin vielä mansikkakakkua.  Eipä taida  päästä laihtumaan tällä menolla täälläkään. Pystyinpä sentään välttämään kiusauksen, kun kieltäydyin Merjan houkutuksista huolimatta suussa sulavasta sultsinasta iltatorilla.

 

1.7.2014

Pakattiin laukkuun päällimmäiseksi kosolti hurttia huumoria, leppoisaa hyväntuulisuutta ja epämukavuuden sietokykyä - niitä kyllä tullaan tarvitsemaan, kun Suomen suveen sukellettiin mökkireissua tekemään. Säätiedotus nimittäin lupailee rankasti vettä mökkeilevien niskaan.

 

Ensimmäinen etappi sujui mukavasti ystävien kauniilla huvilalla Sysmässä, vaikka ulkoilu ja veneily Päijänteellä pitikin unohtaa sateisen sään takia. Astalla ja Markulle kiitokset kaikesta alla olevan värssyn myötä:

Nämä teidän vieraat tässä
vatsataudista pääsemässä,
silti luoksenne saimme tulla,
vaikka maistui vaisusti pulla.
Komeaa taloa ihastelimme,
juomaa jaloa maiskuttelimme.
Ulkona satoi ja myllersi tuuli,
sisällä lämmin - lensi huuli.
TV:stä futista katsottiin
aamutunneille valvottiin.
Päivästä mukava muisto jää,
joka pitkään mieltä lämmittää.
Kiitokset Asta ja Markku tästä
tunnelmasta niin viihtyisästä.

 

29.6.2014

Hengissä selvitty kovasta taudista! Enpä ole vielä koskaan  kokenut moista voimien menetystä! Eilispäivästä on melkoisen hämärä muisto vain, kun koko päivä tuli vietetyksi vaakatasossa ja unten mailla. Kun silloin tällöin jaksoi raahata itsensä ylös, ei mennyt montakaan hetkeä, kun sinne sängynpohjalle oli palattava takasin. Eiköhän nyt ole kuitattu koko vuoden univelat! Siinäpä olikin tekemistä, että saatiin pakattua taas laukut, kun viimein kotimaan lomareissulle suunnistetaan.

 

28.6.2014

Nytpä löytyi oivallinen tehoava laihdutuskuuri - paino putoaa hetkessä monta kiloa, sitä mukaa minkä jaksaa wc-pönttöön päästellä. No itse ykäsin vaan kerran, mutta kunnolla, joten kiloa hoikempana tässä nyt kekkuloidaan! Totta puhuen, ei tätä vatsatautia kenellekään soisi - ihan hirveä tauti! Kaikki voimat se vie mennessään, hikoiluttaa ja paleltaa, särkee lihaksia ja jomottaa päässä, oksennuttaa ja kakattaa. Onneksi tajusin heti ykäämisen jälkeen, että baarikaapissa on iskemätön pullo Fernet brancaa - siitäpä sitten pienet kopsut kiduksiin ja vot!  - vatsa rauhoittui hetkessä. Siinä sairastaessa surin sitä, että kaksoset olivat toissailtana mummia halailemassa ja pelkäsin, että olivat saaneet tartunnan, mutta mitään taudin merkkejä ei heissä vielä ole näkynyt.

 

27.6.2014

Onkohan tähän vähän viileämpään ilmastomalliin jo niin tottunut, että aamulenkille lähtee 10 asteen lämpötilassa ilman takkia, pienessä T-paidassa? Vai onko suhtautuminen tähän outoon sääilmiöön sekin vain asennekysymys?

 

Tänä aamuna saa lenkkeily jäädä sikseen - ihan hyvä on pitää välipäivä siinäkin touhussa. Mies on lenkkeillyt vilkkaasti aamuyöstä lähtien vessan ja sängyn väliä, kun molemmista päistä kura lentää. Hirvittävän kova tauti!!! Sen on pakko olla jokin vatsapöpö, kun samoja eväitä on eilen syöty ja itsellä on pelkästään nälkä, eikä tietoakaan huonosta olosta. Nyt minä piiloilen omassa työhuoneessani ja lenkkeilen vessaan käsien pesulle, etten saisi tartuntaa!

 

26.6.2014

Jos luonto pistäisi parastaan ja aurinko pääsisi lämmittämään pohjoisen ihmisen kroppaa ja sielua, ei Ikeassakaan olisi sellaista tungosta - nyt kansa etsii huvituksia neljän seinän sisältä, kun uimarannalle ei tee mieli mennä edes itseään näyttelemään. Meillekin tuli ahaa-elämys ja haluttiin käydä syömässä lounaaksi Ikean katkarapuleivät. Syömättä jäivät, kun ei haluttu jäädä pitkän jonon hännille niitä kyttäämään - ABC:n ruisleipäkolmiot saivat luvan kelvata korvikkeeksi.

 

Ja sieltäpä löytyi myös muutama vihreä tekokasvi patiota kaunistamaan. Pation pöydän ääressä juotiin kesän ensimmäiset ulkokaffeet systerin porukan kanssa, kun iltapäivän aurinko lämmitti ruokailunurkkauksen.

klikkaa suuremmaksi

25.6.2014

Osoittaa jonkin laista kotiutumisen merkkiä, kun alkaa pitkän poissaolon jälkeen katsella kotinsa nurkkia ja huomaa, miten on onnistunut laistamaan keväiset pihatyöt. Patio näytti kurjalta, eikä yksinomaan onnettoman sään johdosta. Lattialaudoitus oli paksun siitepölyn peitossa. Sade oli kirjavoittanut keinun katoksen ja linnut paskoneet kalusteille ja ikkunalaudoille.

 

Pienen maanittelun jälkeen sain tahtoni läpi ja mies lähti kuin lähtikin kanssani hankkimaan uusia pihakalusteita, kun varman päälle ennustelin, että vielä koittaa tänäkin kesänä se päivä, jolloin sen uuden pöydän ääressä nautimme ihanaa suvilounasta. Niin että ilmojen haltijan olisi nyt kiireesti muutettava kurssia ja annettava aurinkonsa paistella.

 

Painepesurilla ja luutturätillä saa ihmeitä aikaan - nyt patiolta puuttuu enää jotain vihreää, eikä kukkasetkaan näyttäisi hullummilta. Taidanpa käydä hankkimassa jostain kangaskukkia, niin ettei kenenkään tarvitse niitä meidän poissa ollessamme kastella!

 

24.6.2014

Kaalisoppaa, kaalisoppaa - ei sitä kamalanmakuista laihdutussoppaa, jota olen yrittänyt syödä erinäisiä kertoja elämäni aikana, vaan uudesta suomalaisesta kaalista keitettyä, johon on laitettu myös porkkanaa ja lanttua. Maistuu erinomaiselta, kun joukkoon ruskistaa vielä vähärasvaista naudanjauhelihaa. Sitä keittoa voisin syödä vaikka koko viikon. Ja työpöydälle toin kipon porkkanatikkuja makeutusnesteellä ja sitruunamehulla höystettynä - kummasti nekin kupista hävisivät, vaikka eivät mitään superherkkua olekaan. Näillä kevyillä eväillä mennään ainakin tämä viikko, vaikka kuinka nälkä vatsaa kurnisikin.

 

23.6.2014

Voi ihanuuksien ihmemaa, vaikka onkin sateista ja koleaa! Nyt maistuu taas kotinurkissa pyöriminen mansikalta, kun on saanut kyllikseen pyöriä matkata Euroopan tantereita. Edes Juhannuksen kolea sää (Juhannuspäivänä aamupäivällä +6 astetta) ei saanut mieltä myrtymään. Saipahan ihan hyvällä omalla tunnolla makoilla kotisohvalla ja katsella monen viikon aikana tallentuneita saksalaisia rikossarjoja.

 

Lenkkeilyharrastuskin on aloitettu Juhannuksena - arvatenkin ihan perustellusta syystä! Nyt ei kotimaan rajojen ulkopuolelle poistuta ennen kuin pönttö on sulateltu - satoi taivaalta sitten vaikka vanhoja ämmiä!

 

20.6.2014

Kaikki kansa taas kaupungeista poistuu,
kesäinen juhannusnäytelmä kun toistuu.
Joukkoon iloiseen mekin liitytään
ja Lammin suuntaan ajamaan lähdetään.

 

Emäntä on siellä laittanut kystä kyllä,
niin ettei kohta vaatteet kiinni yllä.
Nautitaan yhdessä myös juhannusjuomaa
ulkomaan reissulta mukanamme tuomaa.


Poltellaan kokkoa, tuleen tuijotellaan,
juhannusriimejä yhdess´ rallatellaan.

 

 

 

 
 

24.5.2014

Hieno kesäaamu! Aurinko tunkee makuuhuoneen avoimesta ovesta sisään. Yritän vielä pitää kiinni unenrippeistä, kun kuulen pikkumiesten liikkuvan olohuoneen puolella. Olin illalla luvannut, että mummin saa tulla herättämään, jos kellon pienempi viisari on kuutosen päällä - siis kello ei ole vielä kuuttakaan, kun veljet eivät ole ilmestyneet sänkyni vierelle. Raotan silmiä ja näen Patun kurkistelevan ovella. "Antakaa lasten tulla minun tyköni..." Liekö maailmassa mitään parempaa, kuin lasten tuleminen viereen heräilyseremoniaan.

Tänään kootaan täkkinsä ja tyynynsä ynnä muut kamppeensa ja muutetaan yhdeksi yöksi taas omaan kotiin, jossa matkalaukut jo odottavat matkakamppeiden pakkaamista.

 

 

23.5.2014

Viikko touhuttu kahden kodin "loukussa"! Vaikka kuinka yrittää miettiä ja harkita, mitä toisessa huushollissa mahdollisesti tulee tarvitsemaan, ovat tavarat auttamatta väärässä paikassa. Onneksi välimatka kotien välillä on lyhyt, niin homma ei mene pelkäksi ajelemiseksi.

Sille ajatukselle, että kodin tulee sijaita yhdessä kerroksessa, on myös saatu vahvistusta. Hyväähän se portaissa kulkeminen tietysti näille jenkkakahvoille tekisi, mutta kyllä sen ikääntymisensä nyt tässä portaita kipaistessaan selvästi huomaa. Onneksi oman kodin tilat ovat kaikki yhdessä tasossa!

 

 

22.5.2014

Nyt on mummu taas blondi tai sanoisiko kultakutri. Kun ei luonto näytä minkäänlaista halua hopeoida hiuksia, on asiaan tarttuva itse. Tulos vaan ei aina ole halutun kaltainen! Ostin kaupan hyllyltä väripakkauksen, jonka kyljessä väitettiin, että tämä tuote vaalentaa hiukset tekemättä niitä keltaisiksi. Vau, just sellaisen platinapään tämä mummu haluaa! Siitä vaan pulloista ja putkiloista sekoittelin mössön, jonka sitten levittelin päähän maalarin sudilla. No kyllähän se kirkastutti hiuksia, mutta ei tämäkään aine onnistunut vielä kukistamaan punaista pigmenttiäni, joka tunkee esiin sieltä vaalean värin alta. Onkohan sillä pigmentillä ja tempperamentillä sitten mitään tekemistä keskenään, niin kuin vanha uskomus on väittänyt. En minä nyt ainakaan kovin kipakkaluontoiseksi itseäni voisi luokitella!

 

 

21.5.2014

Voi miten täynnä touhua ja touhotusta nämä perheellisen päivät voivat ollakaan. Nyt ymmärrän oikein hyvin niitä äitejä, joilla ei ole aikaa roikkua pitkin päivää netissä kirjoittelemassa turhia ja joutavanpäiväisiä tarinoita elämän eri aloilta. Eihän siinä kuule edes omia ajatuksiaan, vai lieneekö saamattomuus omalla kohdalla vain kokemattomuutta tai kykenemättömyyttä sulkea korvansa kaiken ruljanssin keskellä?

No hauskaakin on ollut ja kuuntelen näitä pikkumiesten juttuja oikein "varastoon", kun kokemuksesta tiedän, että ikävä iskee jo muutaman päivän eron jälkeen.

 

 

19.5.2014

Kesäisen lämmin viikonloppu takana ja tänään palataan taas arkeen, joka on meille tällä viikolla hiukan  erilainen kuin yleensä. Tytöt lähtee aamulla kouluun ja pojat viedään päiväkotiin, joten voidaan palata omaan kotiin päivän ajaksi omiin askareisiinsa. Aamulenkki on jäänyt tekemättä näiden muutamien lastenhoitopäivien osalta, mutta nyt luonto jo kutsuu kulkijaa ja tuonne metsän kätköön riennetään, kun lasten aamutouhut on suoritettu.

 

Jo aiemmin pojille oli luvattu, että pääsevät viikonloppuna eväsretkelle Salmiin, mutta yllätys, yllätys - tytötkin tahtoivat päästä mukaan. Siispä ajeltiin makkaranpaistoon kahdella autolla. On tämä mummina olo erilaista - kun aikoinaan hyysättiin vain yhtä tytärtä, on nyt ympärillä pyörimässä kokonainen "pentue" omia kullanmuruja.

Kuvia viikonlopun touhuista

 

18.5.2014

Kiirettä pukkaa, kun tätä kuuden hengen huushollia luotsaillaan. Eilisen lounastarjoilu vältettiin sillä, kun pakattiin pojat ja Inka autoon ja hurautettiin Lammille Sirkan herkkupöytien ääreen (Tinja jäi kotiin omasta halustaan piirtelemään mummin hienolla fläppärillä).

Hienosti on kaikki kuitenkin sujunut ja koko porukka on ollut hyvillä mielin ja tyytyväinen järjestelyihin. No pojat nyt yrittää illalla jullittaa mummia ja tahtoisivat tulla nukkumaan mummin viereen - vähän aikaa kellitään yhdessä isolla sängyllä, mutta sitten peittelen kummankin omiin sänkyihinsä, että saisin nukuttua kunnolliset yöunet ja kerättyä voimia seuraavan päivän rientoja varten.

 

 

17.5.2014

Kyllä on helppoa jo tämä lastenhoito, kun vertaa sitä muutaman vuoden takaiseen aikaan, jolloin kaksoset olivat pieniä. Nyt meidän tehtävänä on lähinnä toimia ruoanlaittajina ja läsnäolijoina - pojat touhuavat omia touhujaan, minkä nyt välillä tulevat kainaloon taputeltaviksi. Tytöthän ovat jo melkein aikuisia naisia ja viihtyvät enimmäkseen omissa oloissaan alakerran huoneissaan.

 

Luin eilen illalla sängyssä jotain keskustelupalstaa, jossa nuori äiti kertoi isovanhemmista, jotka eivät halunneet ottaa hoitaakseen lapsenlapsiaan edes pieneksi hetkeksi ja valittavat sitten, että lapsoset jäävät etäisiksi ja vieraiksi. Niinpä! Meille näistä pienistä on ollut - ja on -valtavan paljon iloa, eikä näitä yhdessäolon kokemuksia haluttaisi vaihtaa mihinkään.

 

 

16.5.2014

On se vaan hienoa tämä suomen valoisa suvi! Kello ei käy vielä viittäkään ja ikkunani takana on jo aamuhämärä vaihtumassa kirkkaaksi aamuksi. Eihän näitä hienoja aamuja raaski nukkumalla tuhlata. Tosiasiassa syy tämän aamun varhaiseen ylösnousuun on siinä, että on luvattu mennä tunnin päästä tyttären ja vävyn Italiaan lähtöä auttamaan. Majan muutto parinsadan metrin päähän toiseen huusholliin tehdään sitten myöhemmin päivällä, kun on viety muksut päiväkotiin. Siitä se alkaa kahdeksan päivän arki suurperheellisenä.

 

 

15.5.2014

Meidän nettiyhteys pragasi eilen iltapäivällä ja eikä sitä ollut saatu kuntoon vielä nukkumaan mennessäkään. Mies sai roikkua Elisan vikaneuvonnan numerossa toista tuntia asiaa selvittämässä. Yhteys on takkuillut ennenkin, mutta ei näin totaalisesti aiemmin. Siispä ei katseltu telkkarista Elisa-Viihteeseen tallennettuja ohjelmia ja vietetty iltaa nettiä räpeltäen. On se ihmeellistä, miten tärkeäksi nämäkin asiat ovat ajansaatossa muuttuneet - onhan sitä joskus nuoruudessa pärjätty jopa ilman puhelinta! Nyt olo tuntuu alastomalta, jos unohtaa kännykkänsä kotiin maailmalle lähtiessään.

 

14.5.2014

Sarjassamme ikääntyminen - täällä kaksi pulleroa huokailee ja mittailee aamuisin verenpaineitaan. Uskomatonta, että tähän on tultu! Vielä ei sentään ole kyselty toisiltamme "kuinka on suoli toiminut?" Kummallekin on noilta lomareissuilta jäänyt keskivartalon kohdalle ja vähän muuallekin ylimääräisiä pahkuroita, joita nyt tässä yhdessä ihmetellään ja kummastellaan! Ja pitäisihän minun "painoasiantuntijana" tietää mitä nyt tulee tehdä! Juuba juu - pitäisi ja pitäisi!

 

Illalla ennen nukkumaanmenoa kummastelin outoa vinkumista päässäni ja aamuvarhaisella heräsin siihen, että on jo heti aamusta "vauhdikas olo". Harvemmin moisia murheita jään pohtimaan, mutta nyt köpöttelin verenpainemittarille ja mittaus todisti, että siellä suositeltujen rajojen yläpuolella kellitään. Ja miehellä sama juttu! Eihän tässä näin pitänyt käydä! Eihän meille mitään kiloja pitänyt kertyä, jotka alkavat jo haitata jokapäiväistä elämää! Kyllästymiseen asti näistä painoasioista täällä itsekseni vaahtoan, mutta sydämen kyllyydestähän suu puhuu!!

 

 

13.5.2014

Kuten arvata saattaa, olisi liikunnan harrastaminen taas kerran paikallaan - on, on, kiloja on kertynyt reissussa taas muutama. Ei vaan tahdo tuonne märkään harmaaseen luontoon lähteminen oikein innostaa ja siitäkös laiskuri-minä saa oivallisen tekosyyn jäädä nököttämään tietokoneensa ääreen lämpimiin sisätiloihin. Ulkonäköpaineille olen jo antanut periksi, mutta kyllähän nuo kilot alkaa jo jaloissakin tuntumaan - kyykkyasennosta ei enää hypätäkään gasellimaisesti pystyyn ja vauhdikkaasti kävellessä alkaa helposti puuskuttamaan. Jotain olisi nyt tälle asialle tehtävä!

 

Kreikka - Rodos

Matkalla 28.4. - 12.5.

Matkapäiväkirjaan

  

 

 

27.4.2014

Kimpsut ja kampsut pakattu, tuskin taaskaan kovin järkevästi - pääasia, että mukana on edes jotain sopivaa päälle pantavaa ja ainahan sieltä paikanpäältä voi sitten yrittää löytää sopivan kokoista vaatetta, jos tarve vaatii.

Tulipa tsekattua papereita kootessa nuo matkavakuutusten ehdotkin, ettei kommellusten sattuessa tulisi ikäviä yllätyksiä. Yllätyin kyllä todella siitä, että aiemmin ylimääräinen vakuutukseni sisälsi myös mukana matkustavien lapsenlasten turvan ja sitä varten vakuutus aikoinaan otettiin. No nyt, kun vakuutusyhtiö on fuusioiden kautta vaihtunut, ei tuota turvaa enää sisällykään vakuutukseen eli olen maksanut ihan turhaan sitä vakuutusmaksua.

Master Card-korttiin sisältyvä matkavakuutus on ollut todella hyvä ja siihen taidan luottaa jatkossakin, kun se on voimassa jopa 79-ikävuoteen saakka. Ilman vakuutusturvaa ei maailmalle pidä lähteä haahuilemaan, sen totesimme jo vuosikymmeniä sitten, kun äitini jouduttiin hakemaan pienkoneella Romaniasta vakavan sairastumisen vuoksi. Onneksi hänellä oli voimassaoleva vakuutus, muutoin olisi mennyt oma kotimme myyntiin kulujen peittämiseksi.

 

Kirjoittelen reissussa päiväkirjaa sitä mukaa, kun jaksan ja kykenen. Jos taas sattuu, että kone tilttaa, varayhteys löytyy täältä.

 

26.4.2014

Onhan se mainio asia, kun lapsenlapset voivat kipittää mummilaan kiipeämällä metsikköistä ylämäkeä vain muutaman sata askelta. Ja kun mummin hermot eivät enää kestä hulvatonta menoa ja meteliä, voi hän komentaa muksut "alamäkeen".

Petrus oli potenut edellisen illan vatsatautia, joten päiväkoti vaihtui mummin ja papan seuraan. Tarkkana saa olla vanhat hörhöt puheissaan, kun pikkupadan korvat ovat kuulolla. Mies sadatteli jotain itsekseen ja heti tuli pienestä suusta palautteena: "Pappa, sinä sanoit kirosanan". - "No taisinpa sanoa perhana."  - "Ai,  minä kun kuulin, että sanoit peekele!"

 

 

25.4.2014

Mitä mitä - onko iso osa kansaa pistänyt viina-, viini- ja olutpullonsa korkin kiinni?  Maaliskuussa ryystettiin punaviiniä uutisten mukaan 24,1% vähemmän kuin edellisenä vuonna ja muidenkin alkomahooli-juomien myyntiluvut olivat reilusti heikommat. Osittain tuota punkun myyntilukujen muutosta selittää Pääsiäisen osuminen tänä vuonna huhtikuun puolelle - nautitaanhan nimenomaan punkkua pääsiäisaterialla lampaan(lihan) kanssa. No tietysti noissa luvuissa eivät näy ne Tallinnasta pikkukärryillä vedetyt herkkujuomat, joiden määrä varmasti vaan lisääntyy kesäloma-matkailun mötä.

Tämä alkon myyntilukujen kutistumisen taivasteleminen tuntuu jotenkin skitsofreeniseltä! Alkon rooli on näissä viina-asioissa perin kummallinen - toisaalta se vaatii kansaa pistämään todella ne viinapullojen korkit kiinni, mutta toivoo kuitenkin myyntilukujen kasvavan. Sehän on kuin yrittäisi ajaa autolla mahdollisimman lujaa käsijarru päällä! Pitäisikö kansan raahata niitä pulloja Alkosta kotiin ja pistää ne sitten varastoon museoitumaan?

 

 

24.4.2014

Katseltiin eilen illalla vanhaa mustavalkoista suomalaista filmiä vuodelta 1965. Eihän siitä ole aikaa kuin puoli vuosisataa, mutta voi miten erilaiselta elämänmeno näytti! Eihän sitä oikein tahdo muistaakaan, miten hankalaa arki saattoi olla suomen syrjäisillä kylillä ilman nykyisiä tekniikan vempeleitä, puhumattakaan ilman kännykkää ja autoa. Äkkitilanteissa, kun apua oli saatava nopeasti paikalle, hyppäsi joku pyörän selkään ja lähti polkemaan pitkän matkan päähän kylille puhelimen ääreen, josta pystyi hälyttämään isolta kirkolta "pirssin" kulkuneuvoksi. 

 

Olisipa mukavaa, kun omasta lapsuudesta olisi tallella videofilmiä, josta näkisi sen ajan ympäristöä ja elämänmenoa.  Aikanaan olen kuvannut ahkerasti videolle omien tyttären tytärten lapsuutta, mutta hankalaksipa on tullut niiden katseleminen, kun ne on tallennettuna VHS-kaseteille, eikä sellaisia laitteita löydy enää kaupan hyllystä. Jotenkin niitä pitäisi pystyä siirtämään YouTubeen, josko ne siellä sitten säilyisivät katseltavina huolimatta siitä, millaisilla vehkeillä niitä muutaman vuosikymmenen päästä yrittää katsella.

 

 

23.4.2014

Huh huh!!!!  - tiukassa on laiska-jaakon liikunnalliset halut! Vaikka aamut ovat mitä kauniimpia, ei sekään innosta tarttumaan sauvoihin ja kirmaamaan tuonne keväiseen luontoon, jossa leskenlehdet, sini- ja valkovuokot jo puskee runsaina mullasta. Kuitenkin aineenvaihduntani sitä reipasta liikuntaa tarvitsee, joten on vaan oltava tiukkana itselleen ja ängettävä vielä ne talviset lenkkivaatteensa niskaansa, kun aamuvarhaisella tuo lämpömittari pysyttelee nollan vaiheilla. Saa nähdä, onko aamulenkille lähtö tuolla etelän lämmössä sen helpompaa. Ainakin maisema muuttuu kaupunkimaiseksi ja mielenkiintoisia katuja riittää tallattavaksi!

 

 

22.4.2014

Levottomat jalat, vai sielut, vai mitkä lie?  Aiheuttaako nämä aurinkoiset, keväiset päivät reissun kaipuuta ja vielä lämpimämpien olojen hinkua? Niin tai näin - taas on mies ollut ahkerana netin syövereissä etsimässä sopivan edullista matkakohdetta, jonne äkkiä pyrähtää. Kun matkatoimistot joutuvat tekemään etelän hotellien kanssa kausisopimuksensa alkamaan toukokuun alusta, on vapaita äkkilähtöjä tähän aikaan vuodesta runsaasti tarjolla.  Niinpä frouvalle tulikin nyt pieni hoppu matkakamppeiden laittamisen kanssa, kun ne jostain ihmeen syystä jäivät viime reissun jälkeen silittämättä. Enää muutama päivä, joista pari vietetään kaksosten kanssa ja sitten sunnuntaina lennetään Rhodokselle pariksi viikoksi pyörimään.

 

 

21.4.2014

Luukin lenkkipolku kulkee kauniissa vaihtelevassa maastossa lampien rantoja kierrellen, mutta on myös todella haastava pitkine jyrkkine nousuineen ja laskuineen. Talven aikana oli jo päässyt unohtumaan sen taivaltamisen haasteellisuus. Eipä ollut helppo tämä kevään ensimmäinen 8,6 km:n aamulenkki! Olisikohan aamiaiseksi nautittu kupillinen maitokahvia ollut liian heikko polttoaine, vai olisiko jaloissa painaneet ne muutamat ylimääräiset kilot, jotka on tullut hankittua viime kuukausien aikana? Taisinpa loppumatkasta jo kiroilla hiljaa mielessäni tätä liikunnan riemua. Huh huh - ennätysmärkä paita kotiin palatessa!

 

 

20.4.2014

Voi elämän kevät! Laiskurina olisi niiiiiiin mukavaa löhöillä sohvalla nautiskellen makeaa paakkelsia, viiniä ja muita epäterveellisiä aineita, mutta, mutta - mitä sanookaan vanha kroppa?  Heti pienenkin retkuilun jälkeen olo on niin pönäkkä, että katumusharjoitukset ovat väistämättä tiedossa. Meille vanheneville käppänöille pitäisi keksiä lisälaite, jolla sitä elimistön hiipuvaa kalorikulutusta kiihdytettäisiin. Eilen ajeltiin kauniissa auringon paisteessa Kuusijärvelle nauttimaan lounaaksi tuhtia herkkua ja loppupäivä tuli vietetyksi juuri siellä sohvan nurkassa välillä jääkaapille poiketen. No nyt tänä aamuna odottaakin sauvat ovenraossa ulkoiluttajaansa - Luukin hikilenkki - täältä tullaan!!!!!!!

 

 

19.4.2014

Onhan se mukavaa, että nämä pitkät pyhät sattuu näin myöhäiseen ajankohtaan vuodesta, niin kevätkin on ehtinyt jo pitkälle - krookukset, leskenlehdet ja sinivuokot puskee maasta ja aurinkokin lämmittää jo mukavasti! Me, jotka olemme jättäneet työelämän riemut, saamme tästä kaikesta nauttia arkipäivinäkin, eikä näiden juhlapäivien allakkaan sijoittumisella ole niin suurta merkitystä. Jostain sen juhlamielen loihtiminen kuitenkin pitäisi löytää vuoden kulkua rytmittämään. Lapsuuden kodissa näillä kirkollisilla juhlapyhillä oli oma tunnelmansa - liekö äidillä ollut se ihmeellinen liemikauha, jolla hän sai meille lapsille loihdittua jostain sen arjesta poikkeavan "oman Pääsiäisen".

 

 

18.4.2014

Eilen sain varmaan jonkun oudon marttakohtauksen, kun koti on nyt siivottu, tuliaisleipomukset - sienipiirakka ja appelsiinihyytelökakku kyhäilty ja sen lisäksi vielä tunnin hikilenkki ravattu kauniissa kevätaamussa!! Illalla olikin sitten olo kuin jyrän alle jääneellä! Yleensähän teen pienen myönnytyksen ikääntymiselleni ja jätän siivouspäivänä lenkkeilyn väliin. No nyt passaa aloittaa pääsiäisen vietto hyvillä mielin. Kaapissa lymyilee isoja ja pieniä suklaamunia, mutta niihin yritän olla koskematta, eikä suunniteltu pääsiäisajan menukaan kovin raskaalta vaikuta. Jotain liikuntaakin on aikomus pyhien aikana harrastaa, ettei tuo keskivartalo pääsisi ihan hervottomasti paisumaan.

 

 

17.4.2014

Jokohan nyt pääsiäisen aikaan saadaan viimein se todellinen, lämmin kevätsää tänne pohjan perukoille, niin kuin säätieteilijät ennustelee? Olisipa sitten tuolla patiollakin jotain käyttöä, kun siellä voisi istuskella nenäänsä ruskettamassa - vielä ei sinne ole tehnyt mieli mennä värjöttelemään. Tarpeen olisikin jo saada väriä pintaan, kun thaimaan rusketus on häipynyt kasvoilta jo aikaa sitten. Onneksi nykyisin senkin asian voi hoitaa vetelemällä purkista "itse ruskettavaa" mönjää naamaansa. Miten lieneekään mahdollista, ettei sitäkin ole jo kielletty tekemästä? Yleensähän tällaiset aineet saavat kylkeensä "vaarallisen tappavaa myrkkyä"-leiman. No itse olen hyväksi havainnut Lumenen Natural Bronze Creamin, jolla kasvojen väriä kaunistelen, kun värit kasvoista ovat päässeet karkaamaan.

 

 

16.4.2014

En tiedä vieläkö jossain päin maailmaa on tapana lähettää pääsiäiskortteja - niitä ihan oikeita aitoja pahvikortteja, joissa on kuvituksena joko uskonnollinen aihe tai pääsiäismunia, tipuja ja kanoja. Itselle ei noita pääsiäisen toivotuslappuja ole koskaan tullut, ainakaan en muista niitä saaneeni. Nyt postilaatikon pohjalta löytyi miehen 90-vuotiaan Eeva-tädin lähettämä kaunis kortti, jossa hän toivottelee "siunattua Pääsiäistä". Tuntui ihan mukavalta! Luulenpa, ettei tuo menneiden aikojen pääsiäistapa enää palaa - nykyajan kiireisillä ihmisillä on ihan tarpeeksi kestämistä joulukorttirumban kanssa ja helpommallahan pääsee, kun lähettää ne toivotukset sähköpostikortilla.

 

 

15.4.2014

Mediaähky???  Voisiko ihminen hypätä tästä kaikesta mediasirkuksen oravanpyörästä ja pistää päänsä pensaaseen tai muuttaa erakoksi kairaan, jossa ei nykyajan härpäkkeet nurkissa pyörisi? No myönnettäköön, että on siinä paljon hyvääkin, että meillä on eri tietolähteitä, joista saada erilaista kuvaa maailman menosta - viitaten itänaapurista kerrottuihin tietoihin, joissa valtion tv-kanava toimii monelle ainoana tiedonantajana. Ja kyllähän ne pelle pelottomat yrittää keksiä keinoja, millä tätä valtavaa uutisvirtaa pystyisi hallitsemaan ja tekemään tiedonsaannista omannäköisensä. Joka tapauksessa, jos käyttämiään päivän tunteja tarkastelee, huomaa suurimman osan ajankäytöstä rohmuavan netti, face-book, twitter, sähköpostit, telkkari kaikkine lukuisine kanavineen, radioasemat. Olisiko hyvä joskus ottaa lomaa ja vapauttaa itsensä edes hetkeksi näiden orjuudesta?

 

 

14.4.2014

Vähänpä oli meidän nurkilla eilen noitia liikkeellä - yksi ainoa tyttö (neito) kävi ovensuussamme loitsun lukemassa, vaikka olin varautunut jakamaan munasaaliita isommallekin joukolle. Taitaa olla lähiympäristön lapset varttuneet jo ohi tuon iän.

Tämä palmusunnuntai jäi varmasti muistojen vakkaan, kun  lämminhenkisessä kastetilaisuudessa meitä hauskutti päähenkilön isosisko Matilda (4v), joka istui alttarin alareunalla kuin Pikku-Myy, otsa kurtussa polvi toisen päällä jalkaa heilutellen ja antoi välittömän palautteen vanhempien nimivalinnasta. "Minttu Maria" ei ollut alkuunkaan sopiva nimivalinta - paljon parempi olisi ollut "Jenni Vartiainen". Kyllä isonsiskon mielipidettäkin olisi näissä nimiasioissa syytä kysyä!

 

 

13.4.2014

Olen tässä jo jonkin aikaa odotellut, että luonto järjestäisi minulle kauniit hopeanharmaat kutrit, mutta eipä vaan ole vielä aika ollut kypsä. No jos ei luonto sitä järjestä, täytyy sitten tehdä itse asialle jotain. Kun mitta tuli täyteen noita-akan kuontaloa katsellessa, oli pakko pistää väriä päähän, vaikka olin pyhästi luvannut siitä värjäämisestä jo luopua. Minkähän ikäisenä sitä voisi luopua noista naisellisista kotkotuksista ja elää rellestää luonnon antamin värein ja eväin? No nyt on blondi taas oman näköisensä - tosin kynityllä kananp-mallilla!

 

 

12.4.2014

Voi tätä maailman menoa!! Hesarissa pari viikkoa sitten olleessa kirjoituksessa todettiin, että "Isovanhemmat ovat yhteiskunnallinen voimavara ja heidän antamansa apu on kansantaloudellisesti merkittävä". Samaisessa kirjoituksessa tutkijat ehdottivat, että isovanhemmille alettaisiin tyrkyttää palveluseteliä korvaukseksi panostuksesta. No joo - kansantalouttahan sitä tietysti ensimmäisenä ajattelee, kun lapsenlastensa kanssa touhuaa.  Ja tuntuu todella omituiselta, jos yhteiskunta ryhtyisi tässä taloudellisessa tilanteessa maksamaan isovanhemmille lastenlastensa huolenpidosta ja rakastamisesta! Eihän siitä ole aikaakaan, kun vouhotettiin siitä, että aikuiset lapset pitäisi velvoittaa lain nojalla osallistumaan vanhempiensa hoitokustannuksiin. Anna Perho toteaakin hauskasti kolumnissaan tästä hullusta menosta: "Pitäisikö aviopuolisoidenkin alkaa laskuttaa toisiaan seksipalveluista? Panostus mulle, palveluseteli sulle!"

 

 

11.4.2014

Taas alkaisi olla aika tehdä kaappien kevätsiivous - kerätä komeron perältä käyttämättä jääneet vaatteet (kaapissa kutistuneet tai muuten mielijohteesta hankitut) kierrätyspusseihin ja vaihtaa  talvijalkineet kevyempiin kesämenokkaisiin. Luin juuri jostakin, että Helsingin seudulla ihmiset laittavat hyvää kelvollista tavaraa roskiin, vaikka niillä voisi olla vielä käyttöä. Itse en millään osaa heittää hyväkuntoisia vaatteita hävitykseen, vaan pistän ne siistiin pakettiin ja vien UFFA:n keräyslaatikkoon, kun aikuisten vaatteilla ei tunnu olevan kirpputoreillakaan oikein kysyntää ainakaan täällä Klaukkalassa. Onneksi lastentavarat, vaatteet ja lelut menee oikein mukavasti kirppistuotteina. Kivaa seurata, miten onnistuu tyttären myyntipöytä, jonka kävimme eilen virittämässä Viirin Kirppikseen.

 

 

10.4.2014

No se on nyt sitten täytetty - huh, vihdoin sain itsestäni sen verran irti ja änkesin eilen itseni pieneen sovituskoppiin pitkiskasan kanssa. Hassua, miten sitä vieläkin pitää päässään kuvitelmaa hoikasta minästä! Hiki virraten pukersin toiveikkaana päälleni  ihanan kapeita housuja, jotka olisivat ennen muinoin sujahtaneet varteni peitoksi vaivatta, mutta näyttivätkin nyt naurettavilta. Kyllähän tämä työstä käy, kun on vielä palautettava sovitetut vaatteet takaisin tankoonsa. Esimerkiksi Thaimaassa olisin saanut palvelua, eikä minun olisi tarvinnut välillä pukea päälle hakeakseni sopivampaa kappaletta myymälän puolelta. No löytyihän ne vetimet toisesta putiikista, kun olin nöyrtynyt niitä "isojen tyttöjen" rekiltä etsimään.

 

 

9.4.2014

Uskomatonta! Miten hemmetissä siihen Face-Bookin oikean laidan "Sponsoroitu"-palkiin vaihtuu  jatkuvasti miehien kuvia, jotka ovat muka niin kiinnostuneita kiehtovasta  profiilistani, että ovat lähettäneet minulle viestejä. Eppäillä soppii!!!!!  Olen muutenkin sinne omalle aikajanalleni tallentanut niin vähän materiaalia, ettei siitä ainakaan kenenkään luulisi innostuvan. 

 

No nyt päätin ottaa härkää sarvista ja klikkasin sen sivuston auki, että pystyisin sen sieltä poistamaan. Eteeni avautui ruutu, jossa kysyttiin haluanko nähdä lähetetyt viestit ja kun painoin "EI"-nappia, sain uuden taulun, jossa minulle kerrottiin: ***Onneksi olkoon! Sinut kelpuutetaan sivustollemme!*** Ennen ilmoittautumista minun pitää vain hyväksyä säännöt. Kaiken kukkuraksi siinä on pelkästään "Hyväksyn"- palikka, eikä edes sulkemis-ruksia. No en taatusti aio ilmoittautua mihinkään seuranhaku palstalle, joskus on kestämistä tässä ihan ikiomassa kumppanissakin - yhtään en tarvitse lisää!

 

Ja eikä siinä kaikki - sähköpostiin tupsahtaa päivittäin viesti jostain "Twoo"-sivustolta, joka kertoo, että minulle on tullut viesti Twoo-profiiliini ja sen alapuolella on liuta ukkojen kuvia, jotka niitä ovat lähetelleet. Mikä pirun sivusto tuokin mahtaa olla? Sinne en edes yritä kirjautua sisään, vaan poistan välittömästi viestin sähköpostista. Että sellainen SOME-maailma!!!!!!

 

 

8.4.2014

Voi elämä!!!!  Kaikista hyvistä pyrkimyksistä huolimatta elämä ei tahdo mennä mitenkään niin kuin sitä pienessä päässään pyrkii pyörittämään. Liikunnan terveellisyydestä olen vahvasti samaa mieltä asiantuntijoiden kanssa, mutta käytännössä asia ei enää olekaan yhtä yksinkertainen. Eilisaamuna sain itseni liikkeelle sauvat kädessä tuonne keväiseen luontoonkin ihan helposti. Olin virkeän pirteä seurustellessani ystävien kanssa, jotka piipahtivat päiväkahville. Hienoa!! - mutta eikö vaan illalla piru istunut taas rattaille ja kaatanut eukon sohvaan vällyjen alle värisemään. Johan 37,7 asteen kuume vie raavaan naisen haudan partaalle! No ruokahalua se ei sen sijaan vienyt mihinkään - hyvältä maistuivat miehen kasapäin loihtimat Rainboyn pakastepiirakat ja munavoi (Ingmariinsta).

Lieneepä parasta jättää taas tämän aamun lenkkeily sikseen ja aloittaa viimeinkin sisätiloissa kahvakuulatreenit, jonka liikkeiden alkuopetuksen sain viime viikolla ystävältäni Leenalta. Helppoa ei liene sekään!

 

 

7.4.2014

Selvästikin olen yhä aamu-ihminen. Kellojen siirtämisen myötä olen nyt kylläkin oppinut nukkumaan sen yhden tunnin "pidempään", enkä nouse haahuilemaan aamupimeässä, mutta muutoin vireystaso on aamulla sitten huipussaan. Hyvähän siinä on sitten suunnitella saavansa  päivän aikana vaikka kuinka paljon aikaan ja illalla sitten huomaa, miten utopistisia nuo suunnitelmat olivatkaan. Onneksi eilisaamuna taivaalta tihutteli vettä, joten sain hyvän syyn olla lähtemättä lenkille - sainpahan käyttää senkin ajan johonkin tärkeämpään (??). No se silittämätön pyykki on yhä vielä siellä vaatehuoneen hyllyllä - ollut jo useampia viikkoja. Ehkä minä sitten saan tänään sen käsiteltyä, tai sitten en!

 

6.4.2014

Ei ole totta!!  Lieneekö kevätväsymystä vai ikääntymisen mukanaan tuomaa järkiintymistä, kun Tallinnan vaatekaupat saivat jäädä penkomatta. Vai olisiko pyöristyneellä vartalolla jotain tekemistä sen kanssa, ettei kuteiden sovitteleminen millään lailla jaksanut houkuttaa - jo pelkkä ajatuskin tuntui epämiellyttävältä.

 

Iltalukemisena huomasin akkainlehdessä pienen jutun otsikolla "Vaatekauppa tulee kotiin", joka sopi hyvin noihin fiiliksiin. Jutussa kerrottiin, että neljän vuoden kuluessa nettivaatekauppojen tuotteita voisi hypistellä kotona. Kehitteillä on tekniikka, jolla kännykän näyttö saadaan tuntumaan esimerkiksi silkkikankaalta. Näytöltä voisi myös katsoa itseään vaatteeseen puettuna. IHANAA! Kohta on hikisessä pienessä vaatekopissa ähkyminen taaksejäänyttä elämää!

 

 

5.4.2014

Reissu onnellisesti takana ja kotiin palattu mieli virkistyneenä. Tähän aikaan vuodesta turistejakin vähän liikkeellä noissa Eestin pikku kaupungeissa. Tallinna taitaa vetää suomalaisia ihan mihin vuodenaikaan tahansa, ainakin laiva oli tupaten täynnä matkalaisia - ja kas - nuo kevään airuet, romanian mustalaisetkin, olivat löytäneet tiensä laivalle! Naisten vessassa yksi eukoista oli pessyt pyykkiä ja kuivatteli siinä ihan reteesti valkoista paitaansa käsien kuivaajassa. Niinpä jouduin jättämään käsien kuivaamisen sikseen, kun ei mulkoilunikaan häntä siitä mihinkään pelottanut. "Kivaa", että meille tulee näitä eksoottisten tapojen omaavia kulkijoita rikastuttamaan meidän omaa jäykkää kulttuuriamme!

 

 

4.4.2014

Tällaisille omatoimimatkailijoille sopii erittäin hyvin se, ettei talossa asusta muita - ihan saa rauhassa rellestää aamusta iltaan ja koko iso, viihtyisä talo on käytössä vain meidän viihdyttämiseksi. Henkilökuntakaan ei ole paikalla kuin aamupalan aikaan. Helppoa oli myös tänne saapuminen; sähköpostiin tuli ohjeet, että talon avain on verannalla kukkaruukun alla - ei siis mitään sisäänkirjautumis seremonioita, sen kun kannat laukkusi sisään ja alat elää kuin kotonasi.

 

 

3.4.2014

Aikainen aamuherätys, vaikkei se sinällään haittaa, kun muutenkin herätään ennen päivännousua. Kukin touhuaa omia aamutouhujaan ja kaivelee matkakamppeitaan kasaan ennen aamiaista. Ja sitten vaan satamaan ja laivaan katselemaan ikäihmisten tanssikuvioita. Voi, voi - mitä nuo tanssikurssit ovatkaan tehneet vanhoille tanssikuvioille. Ihan hyvä, että ihmiset on saatu harrastamaan liikuntaa tanssimalla, mutta noita uusia kummallisia askelia on vaikea sulattaa. Nehän tekevät tanssimisesta niin teknisen näköistäkin, kun naama totisena lasketaan askelkuvioita. Siitä on liikunnan ja tanssin riemu kaukana. Jotenkin ymmärrän, kun tanssija haluaa luoda omia hienoja piruettejaan latinalaisrytmeihin, mutta kun hidasta valssia tanssiessa mennään rinnakkain lyyhäten kuin vaivaiset kanat, se on jo noloa. Samoin on laita supisuomalaisten jenkan ja humpan suhteen.

 

 

2.4.2014

Kun katselee Ville Haapasalon dokumentteja Venäjän syrjäisistä kylistä ja kaupungeista, ei voi kuin ihmetellä, miten valtavan paljon heiltä on jäänyt maailmanmenosta huomaamatta. Ei ole mikään ihme, että miehet kuolee tuskin keski-iän kynnyksellä viinan kiroihin - eihän noin hirvittävän ankeaa arkea kestä kuin vanhat maatuskat!

 

Baltian maat saavat olla enemmän kuin onnellisia, että pääsivät livahtamaan ison karhun otteesta. Muistan vielä aikaa, kun tehtiin ensimmäisiä reissuja Eestiin. Haapsalussakin talot kaipasivat "pientä pintaremonttia" ja kaikesta oli pulaa. Kehitys on ollut itsenäistymisen jälkeen valtava ja nyt sinne on oikein mukavaa matkustaa. Haapsalun maisemista päästään nauttimaan huomenna, kun pyrähdetään parin päivän lomaselle ystävien kanssa.

 

 

1.4.2014

Kunnonkohotuskonstit olisi siinä ihan käden ja jalan ulottuvilla, nyt pitäisi vaan saada myös joku härpätin tuonne aivolohkoon, joka pistäisi tyttöön vauhtia.  Lieneekö ikääntymisen merkkejä tuokin, ettei edes kevät ja kevyet kesävaatteet saa motivoitumaan vyötärön etsintään? Mies hankki tänään kahdeksan kilon käsikuulan, jolla alkaa hoitaa aamuista jumppaansa. Voi kauhistus, enhän minä sellaista möykkyä jaksa mitenkään heilutella! Ensin pitäisi löytää hauislihakset, että pystyisi sen kanssa treenaamaan. Totta - todella tarpeellistakin se näille alleille olisi! No aamuisia sauvalenkkejä yritän ainakin jatkossakin suorittaa vaikka kuinka pitkin hampain!

 

 

30.3.2014

Helposti luulisi, että frouvakin pysyy nyt ajan tasalla, kun mies aamulla väänteli huushollin kaikki kahdeksantoista kelloa kesäaikaan. Aivan totta - mokomassakin palatsissa löytyi tuo valtava määrä aikarautoja uuteen aikaan väännettäväksi. Luulisi, että tällainen eläkkeellä hissutteleva pariskunta ei liiemmin tarvitsisi moista määrää ajanmittareita, mutta nykyisinhän jokaisessa kodinkoneessa pitää olla vielä kylkiäisenä tuo kellokin. Ja auta armias, jos joku jää vahingossa saattamatta oikeaan kurssiinsa, niin eiköhän vain jossain vaiheessa töpeksitä sitten sen takia aikatauluissa. Kokemusta on!

 

 

29.3.2014

Kyllä nykyinen terveydenhoito on ihmeellistä!!  Lauantain ratoksi heittäydyin sohvalle katselemaan tanskalaista dokumenttia sydänsiirtopotilaasta, joka sai uuden elämän ihan viime hetkellä, kun hänelle löydettiin terve hyvässä kunnossa oleva sydän.  Näitä varaosia on kuitenkin harvassa, kun vielä ei ole pystytty rakentamaan keinotekoista sydäntä. Muissa pohjoismaissa, paitsi Tanskassa, on voimassa laki, joka antaa mahdollisuuden elinsiirtoon, kun meillä oletetaan, että vainaja on suostunut elintensä luovutukseen, jos hän ei sitä ole eläissään kieltänyt. Hieno homma! Itselläni ei ainakaan ole mitään sitä vastaan, että elimeni jatkaisivat elämäänsä jonkun muun kehossa, jos minut olisi todettu aivokuolleeksi. Eriasia on tietenkin, kelpaisivatko pitkään käytössä olleet elimeni luovutettaviksi; ikärajaa luovutukselle ei silti ole.

 

 

28.3.2014

Kevät, kevät, kevät!!!  Nyt ei saa enää tulla lunta taivaalta, kun hurahdettiin kauniina aurinkoisena päivänä levittämään patiolle kesäkalusteet (kuva). Kun meidän patio  on talon aurinkoisella puolella, hyvin suojattuna korkealla aidalla, tarkenee siellä jo heti alkukeväästä ihan mainiosti. En sentään riisuutunut vielä ihan ilkosilleni, kun patiota siivoiltiin ja juotiin ensimmäiset virvoitusjuomat kevätkauden avajaisiksi. Kyllä kevät on mahtavaa aikaa - sulattaa talven kohmettamat tunteet ja saa mielen kevyeksi!

 

Istuin sentään toki tietsikankin ääressä ja sain päähäni avata TWITTER-tilin. Onpahan taas yksi seurattava media lisää, kunhan ehdin siihen paremmin paneutua ja opiskella uudet asiat!

 

 

27.3.2014

Nyt sitä saa täällä pohjan perukoillakin - tuota D-vitmiinia ihan luonnollisessa pakkauksessa. Aurinkoa on luvattu ilmatieteen laitokselta vielä useaksi päiväksi, niin että D-vitamiinipurkille ei tarvitse aamuisin mennä, tietenkin edellyttäen, että ei vietä koko päivää sisätiloissa luuhaillen. No siitä D-vitamiinin riittävästä saannista ollaan monta mieltä ja voihan olla, että sitä saisi riittävästi ravinnostakin, mutta ei kai tuosta kapselien napsimisesta varmuuden vuoksi liene mitään haittaakaan. Hämmennystä aiheuttaa lääkäreiden ja ravitsemustieteilijöiden toisistaan eriävät käsitykset saantisuosituksista. Iltalehdessä oli tammikuussa hyvä artikkeli, jossa asiasta oli valaisevaa tietoa "Ravitsemussuosituksissa mainitaan erikseen, ettei yli 20 mikrogramman annoksista ole havaittu olevan hyötyä, ja että tätä suuremmat valmistemäärät voivat olla jopa "haitallisia pitkäaikaisesti käytettynä". Aikuisille virallinen suositus on nyt 10 mikrogrammaa vuorokaudessa, jonka luulisi tulevan täytetyksi ihan helposti luonnollisin menetelmin.

 

Tässä sitä on taas kerran ihmettelemistä, kuka on oikeassa ja kenen tietämys on ihan pielessä! Aamulenkin "parlamentin" miespuolisilla jäsenillä oli ihan eriävä mielipide asiasta kuin itselläni.

 

 

26.3.2014

Vastaatko, kun kännykän näytöllä näkyy tuntematon numero? Yleensähän sitä olettaa, että siellä joku lehtien kaupustelija tai puhelinliittymän myyjä yrittää ottaa sinuun yhteyttä, eikä vaivaudu sellaisen kanssa keskustelemaan. Itse vastaan myös noihin epäilyttävän näköisiin puheluihin, kun siellä joskus (harvoin) on ihan tärkeääkin asiaa toimittava soittelija.

 

Eilen sain puhelun ovelasti naamioidulta markkinointiyritykseltä. Haastattelija teki gallupia D-vitamiinin käytöstä ja kun en mitään gallupejakaan säikähdä, ajattelinpa auliisti kertoa omista kokemuksistani tuon vitamiinin käyttäjänä. Ja niinhän siinä kävi, kuten jo olin ensi hetkestä aavistellut, että tähänkin gallupiin oli koira haudattuna. Ihan asiallinen keskustelu päättyi siihen, että minun olisi pitänyt tilata vuoden vitamiinit edullisesti alle kolmella kympillä siinä samantien. Tällaisiin epämääräisiin sopimuksiin en enää sorru, kun kerran olen tarttunut edulliselta vaikuttavaan naamarasvan myyntisyöttiin ja sen sopimuksen purkaminen oli työn ja tuskan takana. Onneksi osaan vielä pitää puoleni ja sanoa tiukan EI-n tavaroiden tyrkyttäjille!

 

 

25.3.2014

Huh huh - - se tunne, kun olet juuri heittänyt avaimet tuulikaapin hyllylle ja paiskaat oven kiinni perässäsi - ulkopuolelta!!! Voiko olla tyhmempää tunnetta, kun avuttomana huomaat mokanneesi raskaasti. Aamulenkiltä palatessa mies antoi käteeni kotiavaimet ja sanoi, että pistä ne siihen tiskille, kun piipahdin sisälle vaatteita vähentämään ennen palaamista ulos venyttelemään. No niinpä tein, mutta paiskasin samalla oven lukkoon. Onneksi viisas mieheni (vaimon sekopäisyyden tuntien) oli piilottanut vara-avaimen varmaan talteen kodin ulkopuolelle. Ei siis pienintäkään hätää tästä kohelluksesta.

Eilen illalla naapurimme soitti ovikelloa kylmissään - oli pitkän lenkin jälkeen jäänyt vielä seurustelemaan kaverin kanssa ja kotiovella huomasi avainten puuttuvan. Ketään ei ollut kotona ja kännykän akkukin oli päässyt tyhjenemään. Vaimo oli lähtenyt liikenteeseen hänen autollaan, eikä meidänkään ikkunoista valoa kajastanut. Onneksi koetteli onneaan ja tallusteli ovellemme, josta hänet tempaistiin nopeasti sisään kuumaa juomaa nauttimaan. Ehkä heilläkin on jatkossa avain jossain kodin ulkopuolella piilossa!

 

 

24.3.2014

Voi on se niin vaikeaa, kun on niin kriittinen itseään kohtaan. Tällä omalla sivullani voin hölistä sitä sun tätä ja päästellä hölmöyksiäkin kynästäni, mutta kun pitäisi olla aktiivinen ja tunkea sivujaan esille sosiaalisessa mediassa, alkaakin homma tökkimään. Jujuhan on siinä, että sen ken näitä höpinöitä haluaa lukea on ehdoin tahdoin tultava tänne sivulle niitä tavailemaan. Face Bookissahan ne roiskahtavat silmille halusitpa niitä tai et.

 

No joka tapauksessa täytyy minunkin nyt kokeilla sitä Face Bookin maailmaa ja linkittää sinne "Bigin parhaat"-sivulleni aineistoa koemielessä. Koettakaa kestää ystävät!  Käykää tykkäämässä ja  jakamassa tai pistäkää vieraskirjaani, jos ällöttää tai raivostuttaa. Tänään "mainostan" sivua, joka on mielestäni ihan aidosti todella hyödyllinen, kun haet jotain tyylikästä runonpätkää eri elämäntilanteeseen.

 

 

23.3.2014

Sain ystävältä sähköpostissa linkkivinkin, jossa on tarjotaan matkoja erittäin edullisesti. Kyllä nyt kohta alkaa matkatossujen pohjat iskemään tulta, kun näitä lueskelee. Nyt pääsisi Turkkiin 219 eurolla viikoksi, Italian Toscanassa viikon majoitus neljälle 399 €, majoitus laivahotellissa Amsterdamissa 2-3 vuorokautta 199 €.........

 

Ja sokerina pohjalla:

Thaimaan lämpöön huippuhalvalla, 7 yön majoitus puolihoidolla 4 tähden hotellissa kahdelle vain 74€. Kuulit ihan oikein, hinta on suorastaan naurettava mutta todellinen!  Lue kuitenkin erityisehdot hyvin ennen varaamista. Tässä paketissa on esimerkiksi ehtona että matkustajat osallistuvat Absolute World Groupin esittelytilaisuuteen. Tilaisuudessa kerrotaan lomakohteen mahdollisuuksista ja markkinoidaan time-share lomapaketteja. Pistä asenne kohdalleen, käy kuuntelemassa ja nauti esittelystä, mutta muista että ostopakkoa ei todellakaan ole. 

Kaiken kaikkiaan tämä on upea mahdollisuus viettää ylellinen viikko 4-tähden hotellissa Phuketin hiekkarannalla.

No tähän viimeiseen kohteeseen en kyllä sortuisi suurin surminkaan!!!!!  Jo heti kolmannessa lauseessa se on mielestäni varoitettu: "Lue hyvin erityisehdot". Jos matkan hinta on normaalisti 925 €, niin sitä myyntiprässiä ei kestäisi pirukaan. Vaikka ne tuossa ilmoituksessa lupaa, ettei mitään ostopakkoa ole, niin mistä luulette yhtiön tuon matkan  hintaerotuksen muutoin ottavan? Kyllä siinä matkasta nauttiminen kärsii, kun juokset heidän propagandaansa kuuntelemassa aamusta iltaan. Mieluummin pulitan matkarahat omasta pussistani.

 

 

22.3.2014

Kyllä aurinko saa ihmeitä aikaan - pohjoisen pimeyteen kyllästyneet asukkaat hiipii koloistaan silmiään siristellen päivän valoon. Kaunis kevätpäivä houkutteli meidätkin ensimmäiselle kevätretkelle muksujen kanssa, jotka olivat jo ehtineet tätä retkeä meiltä kysellä. No eihän se nyt varsinaisesti mitään ulkoilua meidän vanhojen osalta ollut - autolla hurautettiin Pirttimäen ulkoilu-alueelle, jonka kahviossa on maailman ihanimmat jätti-korvapuustit. Eipä petytty tälläkään kertaa, kun saatiin kahvin seuraksi noita juuri uunista tulleita herkkuja. Pojat saivat riekkua leikkipaikalla mielin määrin - ja mitäpä tehtiinkään sillä aikaa me vanhukset? Ei, eipä reippailtu hiki hatussa ympäri Pirttimäkeä, vaan istuttiin autossa muksuja tarkkaillen. Kun oli lähdetty matkaan ilman päähineitä ja kevyessä kevättakissa, ei kylmässä viimassa tehnyt mieli harrastaa minkäänlaista ruumiinkulttuuria.

 

Kotimatkalla pojat halusivat päästä heppoja taputtelemaan. Sattuipa talleille tulemaan kiva täti valkoisine tammoineen, joka antoi poikien syöttää hepalleen heinätupsua. Saattaapa olla, että tänne joudutaan palaamaan vielä useamman kerran!

 

 

21.3.2014

Kyllä nyt frouvan kelpaa, kun voi katsella makkarin telkkarista tallennettuja lemppariohjelmiaan! Uuden telkun hankinnan myötä makkarin vanha telkkari lähtee kierrätykseen nuorelle sukulaistytölle ja olokolon masina siirrettiin uuden tieltä nyt makuuhuoneeseen iltojamme sulostuttamaan. Vielä muutama vuosi sitten olin sitä mieltä, ettei televisio kuulu makuuhuoneen kalustukseen, mutta sehän onkin usein ihan hyvää unilääkettä (ainakin miehelle).

 

Ihan huikeaa on tuo masinoiden kehitys - aina ne keksii jotain uutta, jota joutuu sitten opiskelemaan, kun laitteen itselleen hankkii. YouTubet, valokuvat ja muut netin viritykset voikin nyt katsella jättikoossa telkkarin kautta. Kehitys on oikein kohdallaan siinä, kun masinan koko suurenee, ei vanhenevan ihmisen tarvitse tihrustaa pientä tekstiä silmälasien kanssa. Vielä on keksimättä laite, joka toisi myös ohjelman tuoksut sierainten iloksi. Sekin päivä koittaa vielä - ihan varmasti!

 

 

20.3.2014

Voi miten hellyttävää! Saatiin postia miehen vanhalta tädiltä Lappeenrannasta, joka oli meitä lämmöllä ajatellut ja lähettänyt kummallekin villasukat. Onkohan hänellä sellaiset ihmeelliset kaikuluotainkorvat, kun oli tainnut kuulla edellispäivän ihmettelyni kunnollisten vanhanajan villasukkien varaston hupenemisesta. Lähetekortinkin hän oli itse kirjoittanut vapisevalla käsialallaan: "Terve teille lähi sukulaiseni. En ole koskaan Teitä kunnolla lähestynyt. Nyt vasta 90v ajattelin muistoksi lähettää näin halpa-arvoisen asian, ennen kuin häviän." Ihana ihminen! En usko, että itse tulisin ajatelleeksi vanhaksi käydessäni omaa lähipiiriäni kaukaisempia ihmisiä. Ja ne aidot villasukat eivät todellakaan ole mikään halpa-arvoinen lahja - minulle niillä on todella käyttöä talvisessa kotomaassa ja joskus pitkillä automatkoilla ulkomaillakin ne on erittäin mukavat jalkojen lämmittäjät.

 

 

19.3.2014

NÄLKÄ!  Kyllä ottaa voimille annoskoon pienentäminen  ja kalorihiukkasten vahtaaminen. Enkä minä edes mitään hinkudieettiä ole tässä itselleni järjestämässä, vai kuuluisiko siihen sellainen iso ihana panniini, jollaisen painelin naamariini, kun kauniin aurinkoisen päivän kunniaksi ajeltiin Hyvinkäälle lounasta nauttimaan! Se nyt on vaan niin, että vatsa parkani ehti tottua reissussa tuhtiin aamiaiseen, kunnolliseen lounaaseen ranskanperunoineen, päiväkaljaan, myöhäiseen päivälliseen punaviineineen - ei ihme jos nyt valittaa, kun aamulla hujautan aamiaiseksi kupillisen maitokahvia, lounaaksi niuhoilen salaattia, pöydälläni on kannullinen vettä janojuomana ja päivällisellä juon maitoa, illalliseksi kupillinen itse sekoitettua jugurttia. Iltayöstä kääntelen levottomasti kylkeä, kun se heikompi ihminen minussa kuiskii korvaan, että olisi viisasta köpötellä jääkapille vararavintoa tankkaamaan. Kohta laitan munalukon tuohon jääkaapin oveen!

 

 

18.3.2014

Mies keittiössä! Meillä on mies vallannut köksän, vaikka kyllä itse sinne myös  joskus eksyn sekoittamaan kuvioita. Anoppini ihmetteli joskus aikoinaan, kun mieheni touhusi keittiössä, hän kun oli oppinut erottamaan tarkasti, mitkä olivat naisten ja mitkä miesten töitä. Voi mitenhän hän nyt huokailisi, kun näkisi tämän meidän nykyisen työjärjestyksen! Tuo pätkähti mieleeni, kun illalla ihmettelin astianpesukonetta, joka ei suostunut aloittamaan hommiaan. Tosiaankin - Patu ja Petuhan olivat meillä touhuamassa sunnuntaina, joten jäljet johtaa suoraa sinne sylttytehtaaseen! Patu haluaa leikkiä täällä meillä kotia ja touhuaa kuin mies konsanaan keittiössä. Pienet sormet on tietysti olleet asialla vääntelemässä pesukoneen nappuloita! Kerran aikaisemmin mies ehti purkkaa melkein koko pesukoneen päreiksi ennen kuin keksittiin, että Patu oli laittanut sen säädöt uusiksi. Uusi miessukupolvi on siis kasvamassa keittiöhommiin!

 

 

17.3.2014

Kivaa! Aamu valkeni kauniina, mutta kylmänä pitkän lämpimän jakso jälkeen - pakko jäädä odottelemaan auringon lämmittäviä säteitä ennen ulos lähtemistä. Päivällä aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, pakkasta muutama aste, kuitenkin tiet sulana. Mikä onkaan mukavampaa kuin viuhtoa sauvat kädessä, aurinkolasit huurussa pitkin teitä ja kujia. Kun on tottunut lähtemään lenkille kukon laulun aikaan (ei laula näillä nurkilla), on keskipäivällä ulos lähteminen jo paljon nihkeämpää ja silloin on jo liikkeellä muitakin tuttuja, joiden kanssa tulee jäätyä höpöttämään tuon tuostakin. Takatukka ja kalsarit märkänä ei kannattaisi kovin pitkiä tarinoita jäädä puimaan näillä keleillä. Tarinatuokioiden seurauksena olikin sitten jo illalla pientä lämmön nousua, niin että huomenna on liikuntaharrastus jätettävä ilmeisesti väliin. Se siitä liikunnanriemusta!

 

 

16.3.2014

Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta! No ei se nuoruuskaan aina ruusuilla tanssimista ole, mutta tuosta vanhenemisesta olen ihan samaa mieltä. Todellista taidetta on, kun keho ikääntyessään pistää jarruja päälle aineenvaihduntaan ja mummot tarvitsee juuri tässä iässä kunnollista ravintoa vitamiinien ja muiden hivenhiukkasten saamiseksi - siinäpä yhtälössä on taiteilemista kerrakseen! Jos olin elätellyt toiveita kilojen haihtumisesta itsestään lomalta kotiin palatessa, olin haaveillut turhia! Olen vältellyt vaa'alla hyppäämistä visusti nämä kaksi viikkoa ja uskotellut itselleni, että hyvin pyyhkii, kun nestetasapaino saadaan taas kuntoon. Juuba juu - ihan on kunnossa ollut - puolitoista kiloa on tullut mukana kanniskeltavaa lisää!!!! Taitaisikin olla taas parempi matkustaa tästä jääkaapin viereltä muille maille vierahille. No, kesä on tuossa ihan kynnyksellä - jospa se motivaatiokin pieneen painonpudotukseen sieltä viimein alkaisi löytymään!

 

 

15.3.2014

Ai että mitä tällaisena takatalvi-päivänä voi tehdä, ettei masennus iske kevään menetyksen takia? Hyvä harrastus on tukan kasvattaminen. Toden totta, siihen kannattaa nyt keskittyä! Millään en meinaa tottua tähän huippulyhyeen malliin, kun olen koko elämäni kulkenut jokseenkin pitkissä kutreissa. No, eihän siihen mene kuin pari vuotta, niin johan taas takatukka hulmuaa!

 

Toinen hyvä konsti masennuksen torjuntaan on apinanraivolla siivoaminen. Ja mikä mukavinta, kun aurinko ei rällötä ikkunoista suoraan sisään, ei homma tunnukaan niin epätoivoiselta, kun silmät eivät jokaista pölyhiukkasta pysty noteeraamaan. Toivon, että ehtisin elää vielä niin vanhaksi, että pelle-pelottomat keksisivät itsestään siistiytyvän kodin - vakaasti uskon, että vielä joku päivä sellainen on mahdollista. Robotti-imurin mies lahjoitti ystävälle, kun kyllästyi siihen, että joutui kulkemaan sen perässä ja keräämään sen "kakkaamia" pölypalloja, joten siitäkään ei ollut suurta apua siivousongelmaan.

 

 

14.3.2014

Joskus tv:ssä pyöri joku mainos, joka hoki "Elämä on". Muistaakseni sillä toitotettiin, että elämä tulee kalliiksi. Jotenkin päähän pälkähti tuo mainos, kun auton normaalipesusta joutui pulittamaan huikeat 17,90 €. Olenkohan jotenkin vinksahtanut, kun tuota maksua pähkäilen? Jotenkin tuntuu vaan kohtuuttomalta, että meillä suloisessa Suomen maassa, jossa on vettä vaikka muille jakaa, joudutaan maksamaan pesusta noin huikeasti, kun homma hoituu muualla Euroopassa paljon pienemmällä hinnalla. Jotenkin sen ymmärtäisi, jos harjan varteen olisi pistetty pesukeiju, jonka palkkakustannusta siinä maksettaisiin. Meillähän kohta kaikki toiminnot hoituu itsepalveluna, kun sen pesunkin voisi tilata kännykällä tai netissä, joten ketään elävää persoona siinä ei tarvitse enää vaivata.

Jos nyt vertaa tuota kymmenen minuuttia kestävää automaattipesun hintaa johonkin muuhun konkreettiseen, niin yhä ärtyneemmäksi mieli käy. Matalapalkka-alalla työskentelevä joutuu huhkimaan töitä pari tuntia, että saa kasaan tuon summan. Käytiin tänään kahvilla Prisman Delissä - kaksi kahvia + panniini + jättikokoinen savulohipatonki maksoivat 9 euroa, siis tuolla auton pesun hinnalla me kaksi henkeä voitaisi lounastaa kaksi kertaa. Kyllä näihin vertaamalla olen yhä sitä mieltä, että kallista on!

 

 

13.3.2014

Löytyihän ne lenkkikamppeet viimein kaapin perukoilta, kun niitä aamutuimaan manaillen haeskelin. Ja kuka piru on käynyt lomani aikana kaventamassa verkkarihousut, niin että kohta tarvitaan jotain liukastetta niiden jalkaan saamiseksi. Eikä kovin ketterästi nuo lenkkaritkaan jalkaan sujahda - ähkyen ja puhkuen solmin nauhoja. Miten tässä on näin päässyt käymään? Voi miten helposti sitä luiskahtaakaan laiskaan mukavaan olotilaan ja kaikki liikunnalliset harrastukset tuntuu olevan ihan p:stä.

 

Ja kuitenkin - kun on saanut omat muhkeat muotonsa kotioven ulkopuolelle raittiiseen keväiseen ilmaan, mieleen hiipii pikku hiljaa jotain onnen tapaista. Vaikka kolmen viikon lenkkeilytauko onkin heikentänyt hapenottokykyä ja huteroittanut raajoja, kytee mielessä pieni toivon kipinä siitä, että tästä sauvakävelystä alkaisi taas tykätä ja riemulla lähteä aamuisin siippansa kanssa haistelemaan kevättä ja kuuntelemaan tinttien sirkutusta.

 

12.3.2014

Kynnet haurastuu, kiloja on liikaa, naururyppyjä ilmestyy ihoon yhä kiihtyvällä vauhdilla, takatukka kynitty kananpeeksi, ....  Kyllä ihmiselämässä näitä huolen aiheita riittää!!!  IHAN TOTTA - näihin omiin pikkumurheisiin kannattaakin nyt keskittyä ja unohtaa kodin seinien ulkopuolella myllertävät myrskyt; pistää pään pensaaseen niin kuin jänö ja kuvitella, että mehän ollaan turvassa.

 

Katselin eilen illalla tv:stä kansanedustajien turvallisuuspoliittista keskustelua, jonka punaisena lankana oli joko Suomen kiikuttaminen NATON turvaisaan helmaan tai oman maanpuolustuksemme uudelleen järjestely. Eikö meillä muka ole minkäänlaista syytä huoleen, vaikka tilanne Krimillä osoittaa, ettei itäinen isoveli piittaa tuon taivaallista mistään kansainvälisistä sopimuksista? Venäjä lähti turvaamaan omaa venäläistä väestöään Krimille, vaikka nämä eivät mitään apua tarvinneet tai olleet mitenkään uhattuna. Taas kerran veli-venäläinen keksi tekosyyn, jolla puuttua toisen valtion asioihin! Koskahan ne hiffaavat, että meillä Suomessa on paljon suojelua ja apua tarvitsevia venäjänkansalaisia?

 

"Ruotsin puolustusvoimien komentaja Göranson antaa synkän kuvan Ruotsin kyvystä puolustautua sotilaallista hyökkäystä vastaan." Ohjelmassa Ruotsin puolustusministeriä "grillattiin" lausunnosta, jonka mukaan Ruotsin puolustus kestää enintään viikon verran aseellisen hyökkäyksen sattuessa. Montakohan tuntia meidän oma puolustuksemme pystyisi pistämään kampoihin? Miten meillä muka olisi resursseja uusia armeijan kalustoa sille tasolle, että sillä olisi tarpeellinen kyky puolustaa rajojemme koskemattomuutta? Nämä kysymykset jäivät eilisillan keskustelussa vaille vastausta. Eihän meillä olekaan mitään syytä huoleen - EIHÄN?

 

 

11.3.2014

No jo oli aikakin hankkia meidänkin talouteen ilmapumppu! Jos meinaa sen kanssa pienentää sähkölaskua, niin että sen hankintakulut joskus peittyvät, mennee siihen kyllä erinäisiä vuosia. Ehtiiköhän tuosta sen hyödyn vielä eläissään nauttimaan? No onhan siinä se hyväpuoli, että hellekesänä sitä voi käyttää myös ilmastointilaitteena ja saadaan heittää pellolle tuo meidän pyörivä härveli, jolla on tässä muutamana intiaanikesänä yöuniaan yritetty parannella. Nyt vaan täytyy toivoa, että se hellekesä olisi jo tuossa nurkan takana odottamassa, että päästäisiin uutta laitetta ilmastointitarkoituksessa testailemaan! 

 

 

10.3.2014

MAANANTAI - viikonpäivistä mahdottomin!  Miten tällaisen vapaaherrattaren elämässä jollain viikonpäivällä voisi olla mitään merkitystä? Luulisi olevan sama, onko maanantai vai perjantai, kun työelämä ei enää pakota rytmittämään ajankäyttöä mitenkään. Taitaa olla niin, että pitkän työputken tehtyään ihminen kangistuu siihen vanhaan rytmiin niin, ettei sitä saa korviensa välistä pyyhityksi pois vanhanakaan. Siinäpä sitten rimpuilet luutuneine tuntemuksinesi, vaikka mitään syytä ei moiseen hapatukseen enää olekaan.

No ehkä päivän ankeutta oli osaltaan aiheuttamassa joku kummallinen pöpö nenässä, joka tuntui kaivavan koko kuonon pois päästä. Ehkä tämä on yksi flunssan kehitysvaihe, joka on sekin vaan porskutettava läpi ennen kiirastulesta pääsemistä. Onneksi pientä valoa toivat päivään ystävät, jotka yllättäen piipahtivat päiväkaffeelle.

 

 

9.3.2014

Jotenkin mieleeni tuli viime aikoina uutisissa ja otsikoissa kummitellut itäisen naapurin tärkeä herra, kun löysin runoaarteistani tämän niin hauskan pätkän:

 

Johtaja
Sen joukon johtajaksi nimittäisin,
ken pitkäkaulaisin on, pienipäisin
ja takapuoleltansa täyteläisin.
Kas, kun jää painopiste matalalle,
voi nousta kukonnuppi korkealle
ja loistaa tunkiolta maailmalle!
Lauri Viita

 

Kukapa tuon paremmin osaisi luonnehtia kuin Lauri viita? Mitäpä alkava viikko taas tuokaan tullessaan? Toivotaan parasta!

 

 

8.3.2014

Naistenpäivä - ei meillä kovin paljon asiaa hehkuteta, kun itse koen, että meillä vietetään jossain määrin Bigi-naisen päivää pitkin vuotta. Tietysti päivällä on toki syvällisempi merkitys, ainakin pitäisi olla. Jos omassa elämässä tasa-arvo on itsestäänselvyys, ei samanlainen naisen ja miehen välinen kumppanuus ole vallalla lähes tulkoonkaan joka puolella maailmaa. En vaan lakkaa ihmettelemästä sitä, miten hemmetin tyhmiä noiden "hunnimiesten" täytyy olla, kun eivät huoli rinnalleen naista yhteistä vastuuta kantamaan.

 

Aurinkoisen naistenpäivän kunniaksi käytiin syömässä Delissä panniinit kahvin kera ja päivä huipentui kotoiseen saunomiseen ja takkatuleen tuijotteluun. Yhdessä touhuttiin keittiössä ja saatiin aikaiseksi mehevä jauhelihapizza, jota nautiskeltiin illalliseksi kera punaviinin.

 

 

7.3.2014

Nyt voisi luonnehtia olotilaa potutukseksi. Juuri kun luulet päässeesi flunssan herraksi, tämä pirulainenpa piileksii nurkan takana ja yrittää järkyttää päiväjärjestyksesi näivertämällä kuntosi heikoksi ja uupuneeksi. Ei puhettakaan mistään aamulenkkeilystä tai muusta liikunnasta, jotka olin aikonut aloittaa välittömästi kotiin palattua. Neljän seinän sisällä on tämäkin päivä kulutettu.  Mieli halajaa kuitenkin tuonne keväiseen luontoon lintujen laulua kuuntelemaan ja ylimääräisiä kilojaan kuluttamaan. Olisikohan vanhan kansan konsteista apua? Ei ei - en tarkoita sitä kuumaa sipulimaitoa, jota joskus lapsena joutui nielemään, vaan sitä "saunaa, viinaa ja tervaa".  Pitääpä kokeilla huomenna naistenpäivän kunniaksi.

 

 

6.3.2014

Lounaaksi Ikeassa popsittu katkarapuleipä, päivälliseksi karjalanpaistia.... hmmmmmmm, voiko mikään maistua paremmalta, kuin kotimainen perusruoka? Vaikka eksoottinen ruoka voi maistua ensi alkuun hyvältä, alkaa pitkällä reissulla kaipaamaan sitä tuttua oman maun mukaista evästä. Jos tulisemman sorttiseen ruokaan tottuneelle tarjoilee karjalanpiirakoita, ei makuelämys liene hänelle kummoinenkaan, mutta kun on mussuttanut reissussa riisiä hapanimeläkastikkeella, alkaa mielessä kummasti kummitella tuo meille suomalaisille niin rakas herkku.

 

Jossain tutkimuksissakin on osoitettu, että meille kehittyy makutottumus jo kohdussa ja äidin raskauden aikaisella ruokavaliolla on vaikutusta siihen, minkälaisia makuja hyväksymme helpoimmin aikuisina. Pohja omille makumieltymyksillemme syntyy siis jo hyvin varhain, kun omaksumme ne jo äidinmaidossa. Niinpä ei liene ihme, että karvaat ja tuliset maut on täytynyt opetella aikuisiässä, kun sodan jälkeen suomalaisten maustehyllystä löytyi vain suola, maustepippuri ja laakerinlehti.

 

 

5.3.2014

Nautiskellen katselin Arenasta Heidi Köngäksen "Hyväntekijän", joka mielestäni olisi sopinut parhaiten esitettäväksi ensi lauantaina - naistenpäivänä. Todella hieno kuvaus keski-ikäisen naisen arkipäivän rooleista äitinä, tyttärenä, rakastajattarena, työtoverina. Erityisen liikuttavaa oli katsella vanhaa, dementoitunutta äitiään hoivaavaa tytärtä. Sekin aihe istuu hyvin viime viikon keskusteluun siitä, pitäisikö lapset velvoittaa lailla elättämään vanhempiaan.

 

Itse vierastan, monien muiden mummeleiden lailla, ajatustakin sellaisesta pakotteesta, enkä usko, että sellainen milloinkaan tulisi voimaan. Onhan se pelottava ajatus, että dementian iskiessä saisi kenenkään asiaan puuttumatta seilailla yöpaidassa pitkin hyisiä kaupungin katuja, jos itsellä ei satu olemaan varoja kustantaa itselleen kunnollista hoitopaikkaa. Kuitenkin ihminen osallistuu hamaan hautaan saakka yhteiskunnan ylläpitämiseen maksamalla veroja eläkkeestään, alveja  ruoastaan ja käyttämistään palveluista. Pitäisikö hänen vanhaksi ja heikoksi käytyään tajuta poistua inkkarimummon tapaan vuorille kustannuksia ja kuluja aiheuttamasta? Oliko asiat paremmin menneinä vuosikymmeninä, kun vanhukset asustivat samassa taloudessa nuoren väen kanssa? Tuskinpa vaan kaikilla - monille asetelma oli varmaan ainakin henkisesti rasittavaa.

 

4.3.2014

Kun on syntynyt kauan kauan sitten ja muistaa ajan, jolloin jotain kivaa haettiin nurkassa rätisevästä radionrämästä ja vain tiettyyn aikaan päivästä /viikosta, on elämä nykyisellään pelkkää viihdettä. Mistään ei jää paitsi, vaikka olisi ollut toisella puolen maapalloa. Jos et sattunut näkemään tai kuulemaan siellä jotain lempiohjelmaasi iPadista, voit kaivella sitä kotiin palattuasi omista tallenteistasi (jonka olet tallentanut siellä jossain hevon kuusessa ollessasi), Areenasta, Booksista, Ruudusta.....  Valinnanvaraa on ähkyyn asti, kun pitäisi ehtiä lukea ilmestyneet akkain-lehdet, puhumattakaan netin syövereissä sähläilystä. Siinäpä kulahtaakin mukavasti valveilla olon tunnit - mistä niitä tunteja sitten voisi ostaa lisää käytettäväksi oman kunnon kohentamiseen ja liikuntaan?

 

 

3.3.2014

Nyt mulle tulee ihan kohta ampiaisvartalo, kun sain systeriltä lahjaksi Gymstick-laitteen, jolla pystyn ahkerasti vääntelehtimällä häivyttämään ylimääräiset läskipahkurat strategisista paikoista. Nyt ei puutu enää muuta kuin kunnollinen motivaatio!  Aiemmin tuon motivaation on löytänyt keväisin, kun kroppa on pitänyt saada bikinikuntoon ennen kesää. Nytpä sekään ei enää pahemmin hetkauta, kun tuolla Hua Hinin rannoilla oppi suhtautumaan rennosti omaan ulkonäköönsä - siellä sitä lyllerettiin iloisesti muiden joukossa pahemmin kilojaan surematta. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa ja kulkee tassuin kevein ilman huolten häivää!

 

 

2.3.2014

Enpä uskonut tuovani matkaltani kehnompaa matkamuistoa, kuin tämän kihisevän ja hakkaavan yskän. En halunnut enää loman lopussa lähteä hakemaan apua Bangkok Hospitalista - olisi pitänyt. Miehen keuhkoputkentulehdus talttui melko nopeasti antibiooteilla, mutta kun en niitäkään nyt tähän vaivaan haluaisi alkaa rouskuttaa. Jotenkin hellin mielessäni ajatusta, että kotimaan ihana pakkasilma nitistää pöpön - pitäisiköhän lähteä sittenkin tuonne raikkaaseen talvi-ilmaan lenkille? No taidanpa nyt kuitenkin vielä seurata tilannetta (köhiä) rauhassa ja litkiä kuumaa juomaa sisätiloissa.

 

Matkatuliaisina kulkivat mukana myös ne Hua Hinissä hankitut lisäkilot - hyvä ettei ne ole vielä lentoyhtiöissä ottaneet käytäntöä, jolloin vaa´alle joutuisi nostamaan matkatavaroiden lisäksi myös oman ruhonsa! Hullua on, että iloitsen ja riemuitsen, kun sain kerättyä ylimääräistä painoa vain vaivaiset kolme kiloa!!  Tuohan ei ole nyt mitään niin rennosta elämästä! Ja äkkiäkös nuo tässä kevään aikana sulattelen (toiveajattelua!!).

 

 

Tammi- helmikuu 2014  = matkapäiväkirja Hua Hinissä
 
 
 
 
 
 
 
 

päiväkirjat

 

V.2020

V.2019

V.2018

V.2017

V.2016

V.2015

V.2013 loppu

V.2013 alku

V.2012 loppu

V.2012 alku

 

V.2011 alku

V.2011 loppu

V.2010 loppu

V.2010 alku

V.2009

V.2023

V.2022

V.2021

 
   

SVENSKA

Födelsedags dikter

Kärleksdikter

Bröllopsdikter

Barndikter

Begravningsdikter

Dopdikter

Farsdagsdikter

Krya på dig dikter

Juldikter

 

Barn grattiskort

Bröllopskort

Farsdagskort

Födelsedagskort

Inbjudningskort

Julkort

Namnsdagskort