Ystävien Erjan ja Riston kanssa oli sovittu kerran kesässä tehtävästä tapahtumasta - tänä kesänä kohteena oli Tammisaari, josta oli varattu yösija hotelli Seafrontista. Jännityksellä seurattiin säätiedotuksia, kun se vuosisadan pahimman myräkän oli ennustettu tulevan juuri sinä päivänä, kun me Tammisaaressa hupailisimme. Onneksi myrskyn tulo siirtyi ja siirtyi siten, että mitään myrskyä ei koko reissulla kopettu. Pikemminkin taisi olla se koko kesän hienoin päivä ja mukavaa oli istuskella Stall Barin terassilla rannan touhuja katselemassa.

Tarkoitus oli käydä Chappe-taidemuseoon tutustumassa, mutta sattuipa olemaan maanantai ja museon ovet olivat kiinni. Samoin monet ravintolat pitävät maanantaisin vapaapäivää, joten illallispaikaksi suunniteltu ravintola Knipan jouduttiin vaihtamaan ravintola Fyreniin. No ei se huono vaihtoehto ollut sekään.

Mies halusi merkkipäivänään ulkomaille, joten Itämeren aallot sai kuljettaa meidät Eestiin. Eckerö Linen Olympialla aamuvuorolla matkaan lähdettiin. Ja niin kuin arvata saattaa, oli laivalla taas hulvaton meininki, kun kesälomakausi on vielä käsillä. Siellä ihmispaljouden joukossa onnistuttiin änkeämään itsemme kolmen henkilön seuraan loosipaikalle. No tunti siinä vierähti, ennen kuin päästiin etukäteen tilatulle aamiaiselle laivan ravintolaan. Huh, huh - kokemus oli sekin! Jonot tarjoilupaikoille olivat nälkävuoden pituiset. Niinpä jäätiin istumaan omaan pöytään ja odottamaan, että ruuhka hellittää. Siihen meidän neljän hengen pöytään istahti kaksi nuorta kaveria, joiden kanssa oli ihan mukavaa turista ruuhkan loppumista odotellessa. Suosiolla päätin jättää alkupalat hakematta ja tyydyin pelkkään lämpimään ruokaan. Jos haaveilee mukavasta, runsaasta meriaamiaisesta näillä kesän risteilylaivoilla, pettyy kyllä pahemman kerran. Itse en aio enää noihin hupailemaan lähteä!

Mukavaa on katsella kumpuilevia maisemia kellastuvine viljapeltoineen Tarton seudulla. Oman värinsä maisemaan antavat pihapiireissä olevat suuret haikaranpesät. Osassa pesiä näkyi jopa asukkaita paikalla. Kun huomasi tyhjän pesän, löytyi asukkaat pellolta ruokaansa koukkimassa. Koskaan aiemmin ei olla nähty niin isoja haikaroiden ryhmiä pellolla ruokailemassa.

Tartossa yövyttiin pari yötä Hotell Tartussa ja sieltä käsin retkeiltiin Valkassa, Otepäässä ja Pühajärvellä.

Oli luvattu viedä lapsenlapsi Inka pienelle lomalle Ahvenanmaalle. Niinpä ajeltiin aamuvarhaisella Turkuun, josta lähdettiin Viking Linella matkaan. Kyllä huomasi, että lomasesonki on parhaimmillaan (pahimmillaan), kun laiva oli täpösentäynnä matkustajia. Runsaan laiva-aamiaisen jälkeen onnistuttiin saamaan viimeinen hytti, kun ei haluttu jäädä vaeltelemaan pitkin laivan käytäviä neljäksi tunniksi. Perillä Maarianhaminassa oli kaatosade, joka ei tauonnut koko iltana. Onneksi tunnelmaa helpotti hiukan hyväksi havaittu asumus kaupungin keskustassa. Esplanade Suites-huoneisto oli kyllä ihan paras, missä koskaan on asuttu. Jotain paikan tasosta kertoo kylppärin varustus. Enpä ole aiemmin vielä nähnyt niin hienoa wc-pyttyä, jonka vieressä seinässä oli sen käyttöohjeet. Ei tarvinnut bideetä, kun tekniikka hoiteli hommat. (Lieneekö ollut japanilaisten keksintöä, josta olin nähnyt joskus telkkarissa?)

Seuraava aamu valkeni aurinkoisena ja päästiin tutkimaan saarta hienon kesäisessä kelissä. Kastelholman linna on ehkä vaikuttavin saaren nähtävyys, jonne tultiin juuri sopivasti niin että päästiin suomenkielisen oppaan matkaan linnaan tutustumaan. Sieltä matkaa jatkettiin Pomarsundin linnoitukselle. Kotimatkalla koukattiin vielä Eckerön kautta ihailemassa ranta-aittoja ja venevalkamia.

Kun seuraavana päivänä laiva Turkuun lähti vasta iltapäivällä, ehdittiin käydä vielä "Geta-vuorella", jonka nimitys kuulostaa melkoisen liioitellulta, kun meidän mittapuun mukaan kyse on lähinnä korkeahkosta mäestä. No olihan siellä huikean kauniit maisemat! Kahvintuskaa helpotettiin lähellä Godbytä olevassa kahvilassa, joka on rakennettu valtatien päälle korkealle kalliolle. Sieltäkin voitiin ihailla mahtavaa maisemaa merelle.

Matka laivalla Turkuun tuntui pikästyttävältä, vaikka onnistuttiin saamaan ihan mukava istuinlooshi. Lapsiperheitä oli paljon ympärillä, kun samassa ravintolassa sattui lapsia viihdyttämään Ville Viking. Onneksi puolitoista tuntia saatiin kulutettua laivan runsaassa päivällispöydässä.

Pieni lomanen Suomen suvessa. Ystävien Leenan ja Eskon kanssa oli sovittu yhteisestä retkestä Saimaan seudulle. Paikan valinta osui ihan nappiin, niin kaunista seutua nuo Saimaan rannat ovat. Ensimmäinen yö oltiin Hotelli Patriassa, joka on lähellä satamaa. Sieltä oli vain lyhyt kävelymatka vilkkaan satamanseudun rientoihin. Eipä ehditty kuin ravintolalaiva Prinsessa Armadan sillalle, kun ukkoskuuro alkoi heitellä sadehelmiään ja pakotti meidät hakeutumaan terassin markiisin alle suojaan.

Sateen tauottua esiin tuli aurinko, jonka paiseessa saatiin viettää koko ilta rannassa. Kun vesistön vieressä oltiin, ei illallisen valinta tuottanut tuskaa - paistettuja muikkuja ja pottumuusia tietenkin! Niitä löydettiin Bistro Veerasta. Sataman rannassa soitteli joku paikallinen orkesteri, jonka tahtiin käytiin hetki jammailemassa runsaslukuisen yleisön joukossa - siinäpä olikin meille vanhuksille festaria kyllikseen! Kasinoterassilla käytiin ihailemassa ilta-aurinkoista Saimaan pintaa.

Hotellin maukkaan aamiaisen jälkeen hypättiin autoon ja ajeltiin pitkin Satamatietä Lappeenrannan hiekkalinnaan ja linnoitukseen. Nykyään niin hiljaista Saimaan kanavaa käytiin katsomassa yhdellä sen suluista.

Iltapäivällä piti mennä hankkimaan kaupasta illallis- ja aamiaistarvikkeita, kun Taipalsaaressa olevan Wooddream-huvilan lähellä ei ollut mitään palveluja. Itse saatiin pitää huolta syömisistä ja juomisista. Kaunista kesäiltaa vietettiin huvilan terassilla possunkasleria grillaillen.

Kesäinen helteinen sunnuntaipäivä - Klaukkalan kirkossa juhlapäivä, kun meidän rakkaat kaksospojat pääsivät ripille. Hieno päätöstilaisuus Hirvensalmen Satulinnassa vietetyn rippileirin jälkeen.

Paljon on muuttunmut seremonia omasta rippiseremoniastani parempaan suuntaan. Jäykkä tilaisuus on muuttunut viihteellisemmäksi, kun virsien lisäksi nuoret saavat esittää myös kevyempää musiikkia ja osallistua muutenkin papin lisäksi sisällön tuottamiseen. Nythän kirkossa saa myös nauraa ja taputtaa esityksille, joka ei ammoisina aikoina ollut lainkaan sallittua.

Kesä sitten tuli - tai ainakin allakan mukaan, kun sivua käännettiin toukokuun lehdestä kesäkuun puolelle. Eipä sitä sitten muutoin huomaakaan, kun lämpötila pysyttelee juuri ja juuri kymmenen asteen yläpuolella. Onneksi vielä viime lauantaina oli sen verran lämmintä, että taloyhtiön siivoustalkoot voitiin hoitaa kunnialla ja talkoomakkarat käristää meidän patiolla seurustellen naapureiden kanssa ulkosalla myöhään iltaan.

Kaiken huipuksi onnistuin imuroimaan itselleni jostain riesakseni flunssan, joten enpä ollut ihan huippukunnossa, kun jotain pientä yritin talkoissa räpeltää. Koko viikon olen ollut alikuntoinen ja väsynyt - töiden välillä menen sohvannurkkaan torkkumaan ja enpä ole kovin virkeä aamullakaan.

Sunnuntaina otettiin meidän nuoret naiset auton takapenkille ja ajettiin Hiideveden grillille hampurilaislounaalle. Kaunis oli maisema, mutta kova tuuli haittasi hiukan siitä nauttimista. Tänään oltiin eväsretkellä Melsteninrannassa Espoon Haukilahdessa. Eipä sielläkään voitu evästellä ulkona, niin viileä keli oli meren rannassa - autossa syötiin eväitä ja katseltiin ikkunasta kaunista rantaa.

Ja taasen "oma maa mansikka"..... Pitää käydä kääntymässä jossain kauempana huomatakseen, miten hieno paikka meillä on elää ja asustaa! Ehkä kotiinpaluun ihanuutta korosti vielä se, että matkalle lähtiessä puut olivat vasta hentoisella hiirenkorvalla, nyt tätä vihreyttä ei kyllästy ihastelemasta.

Eilinen olikin oikea kesäpäivä, kun lämpötila hätisteli hellerajaa. Oli mukavaa katsella voikukkien, tuomien, sireenien ja omanapuiden kukkaloistoa, kun ajeltiin Tammelaan Eerikkilän Urheiluopistolle, josta haettiin siellä sähly-leirillä ollut lapsenlapsi Patu kotiin.

Tästä Suomen lyhyestä suvesta pitää nyt nauttia ja ottaa talteen kaikki muistoksi tulevaan syksyyn.

Monta päivää olen manaillut kalseita kotimaan kelejä ja nyt kun sääukko lupaili jo kesäisempää tuulahdusta, niin me lennetään huomenna etelään. Kreetan lämpötiloja on nyt muutamana päivänä seurailtu - ei siellä mitään hellettä ole luvassa ja kovan puoleista tuultakin on tiedossa. No eipä se nyt meitä haittaa, etsitään joku kivenkolo, jossa viettää päivää tuulelta suojassa. Huomisaamuna taksi tulee hakemaan kentälle jo kello neljältä, sekään ei niin tavatonta ole, kun muutenkin haahuilen usein siihen aikaan hereillä.

Eipä vappuna kesämekossa tanssahdeltu nurmikolla. Kovin oli koleat kelit, joten istuttiin aattona sisätiloissa naapureiden kanssa, vaikka suunnitelmissa oli ollut grillaamista patiolla. Vappupäivänä ajeltiin suosikkigrillille herkkuhampurilaista haukkaamaan. Ei tullut mieleenkään, etteikö se onnistuisi - no kiinnihän sen ovet olivat ja jouduttiin hätäratkaisuna tyytymään huoltoaseman herkkuihin. Ihan kelvollinen vappueväs!

Eilen hiippaili vihdoinkin pikkukesä meidän nurkille. Kyllä se onkin odotettu vieras talven pimeyden ja pakkasten jälkeen! Aurinkoisia päiviä on saatu viettää jo pari viikkoa, mutta lämpötilat ovat olleet kolean puolella - eilisiltapäivällä päästiin jo parinkymmenen asteen tuntumaan. Patiolla istuttiin possunkasleria grillaamassa Inkan ja Rudin kanssa. Innostuin jopa väsäämään itse perunasalaatin IS:n ohjeen innostamana. Olikin niin hyvää, että tänä tulevana suvena meillä sellaista syödäänkin grilliherkkujen lisäkkeenä. Ohjetta en orjallisesti noudattanut ja kehittelin oman reseptin sen pohjalta.

Tänään otettiin Inka kevätretkelle mukaan ja ajeltiin Nummelle "Kasvihuoneilmiöön" elämystavaratalon hallittua kaaosta ja hillittyä hulluutta ihastelemaan. Olo on keväisen onnellinen, kun tienpenkoille on ilmestynyt väriä - leskenlehdet, valkovuokot ja sinivuokot siellä kilpailevat väriloisteesta.

Nostin kaihtimenkin ylös huoneeni ikkunassa, että saan katsella naapurin vihertyvää nurmikkoa tässä päätteellä istuessani. Olohuoneen ja ruokailutilan ikkunoiden kaihtimet on pidettävä kiinni, niin kirkas valo sieltä paistaa, että melkein saa migreenin aikaiseksi. Eihän tämä vielä mitään kesäkautta oikeasti ole, kun vappuunkin on vielä viikko aikaa, mutta kun tuo mieli on niin malttamaton!

Kasvihuoneilmiön kuvasatoa

Kuninkaallinen koiran sänky		Paperinukkearkit

Kiirastorstaina istuin autossa odottamassa sillä aikaa, kun mies kävi kyselemässä rengashuollossa auton renkaiden säilytyksestä ja huollosta. Siinä kännykästä uutisia lueskellessani hämmästyin todella, kun viereeni istahti tuntematon nainen, joka tarttui tottuneesti rattiin ja sanoi "Nytpä vaihdetaankin renkaat tässä saman tien!" Enpä tiennyt mikä siinä oli meneillään, kun miestäkään ei vielä näkynyt tapahtumapaikalla. Sitten nainen sattumoisin vilkaisi vierelleen ... ja ilme oli kyllä nauramisen arvoinen! Olipahan istahtanut väärään autoon, jota alkoi vuolaasti pyydellä anteeksi. Kumpikin naurettiin ihan hervottomasti ja totesin, että olen minä itsekin temponut ihan vieraan auton oven kahvasta, joten sattuuhan tuota muillekin - "Hyvää pääsiäistä vaan!"

Siitäpä alkoi meidän pääsiäisen vietto, kun saunottiin ja vietettiin iltaa takkatulen ääressä. Pitkäperjantaita vietettiin lapsenlasten kanssa - syötiin broilerinkoipia ja katseltiin telkkarista "Haluatko miljonääriksi" ja "Elossa24h". Kun sää oli aurinkoisen keväinen, nautittiin kevään ensimmäiset jäätelöt torin jäätelökojusta. Rudikin sai oman jäätelönsä kevään kunniaksi.

Lankalauantaina käytiin hakemassa Sirkka ja Pepe viimeinkin yhteiselle lounaalle. Lounasta suunniteltiin jo joulunaikaan, mutta kaikenlaisten yhteen sattumusten takia homma siirtyi ja siirtyi. Nyt oli viimeinkin hyvä hetki toteuttaa sekin lupaus.

Kerrankin sää suosi pääsiäisenviettäjiä ja houkutteli ihan väkisin tulemaan kotikoloista ulos luontoon. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä oltiin kahdestaan Espoon Svinössä, mutta syötiin eväitä autossa, kun tuuli oli kohtalaisen kolea meren läheisyydessä. Illalla naapurit kutsuivat seurakseen viinilasilliselle - kotiin palattiin jokseenkin myöhään (vai olisiko ollut aikaisin). Toisena pääsiäispäivänä ajeltiin Nukarinkoskelle eväsretkelle Inkan ja Rudin kanssa.

KUVAT

Pieni irtiotto arjesta Eestissä. Hansin 50-vuotispäivät Tallinnassa.