Nalle Puh rakentaa

Mikä hätänä, Ihaa?
”Ei mikään. Mitä minulla, pikku juttu.
Et varmaan ole nähnyt taloa
tai sen tapaista näillä main?”
”Millaista taloa?”
”No, taloa.”
”Kuka siinä asuu?”
”Minä. Ainakin luulin asuvani. Mutta nähtävästi en asu.
Niin kai se on, ei meillä kaikilla voi olla taloa.”

Nalle Puh ajattelee

”Mistä sinä pidät kaikista eniten maailmassa?”
”Kaikista eniten”,
sanoi Puh ja sitten hänen täytyi pysähtyä ajattelemaan.
Sillä vaikka hunajan syöminen oli todella mukavaa,
sitä ennen oli hetki joka oli vielä parempi,
mutta hän ei tiennyt miksi sitä sanottiin.

Ja sitten hän ajatteli, että Risto Reippaan
kanssa oli hyvin mukava olla, ja se, että
Nasu oli lähellä, tuntui hyvältä,
ja ajateltuaan kaikkea tätä hän sanoi:
”Kaikista eniten pidän siitä, kun Minä
ja Nasu tulemme tapaamaan sinua
ja sinä sanot: ”Ottaisitko jotakin pientä?”
ja minä sanon: ”Jotakin pientä voisimme
varmaan ottaa, vai mitä Nasu?”
Ja ulkona on hyräilevä päivä
ja linnut laulavat.”

Pikku-Tikru
Miten lie pikku Tikru-paran laita?
Se ei isoksi kasva, jos mikään ei maita.
Ei hunajaa, terhoja, ohdakkeita se huoli:
on maku väärä tai piikkejä toinen puoli.
Se mikä on muille eläimille mieleen
on vaikea niellä tai pahasti pistää kieleen.

"Nasu", sanoi Kani, otti esiin kynän ja nuoli sen päätä,
"sinä olet sisuton." "On vaikeata olla rohkea", sanoi Nasu
vähän niiskuttaen, "kun on vain Hyvin Pieni Eläin."

Nalle Puhin lupaus

”Mitä?” sanoi Puh avuliaasti.
”Puh, kun minä…tiedätkö…sitten kun en tee enää
Ei Mitään, tuletko joskus tänne?”
”Yksinkö?”
”Niin.”
”Tuletko sinä myös?”
”Tulen, tulen varmasti. Lupaan, että tulen.”
”Hyvä”, sanoi Puh.

Liikaa syöty

”Kaikki johtuu siitä”, sanoi Puh vihaisesti, ”että on liian
pienet ulko-ovet.” ”Kaikki johtuu siitä”, sanoi Kani tuimasti,
”että syö liikaa. Minusta tuntui jo silloin – mutta jätin sen
sanomatta – että jompikumpi meistä söi liikaa”, hän jatkoi.
”Enkä se ollut minä.”

Kani

”Kani”, sanoi Puh itsekseen. ”Kani on sellainen, että hänen kanssaan on mukava puhua. Hän puhuu järkevistä asioista.
Hän ei käytä kummallisia ja vaikeita sanoja, niin kuin Pöllö.
Hän käyttää yksinkertaisia ja helppoja sanoja, sellaisia kuin: ”Maistuisiko ruoka?” ja ”Ole hyvä, Puh”.
Eiköhän olisi kaikkein viisainta mennä tapaamaan kania.”

Jotkut ihmiset välittävät liikaa.....
Minä luulen, että sitä kutsutaan
RAKKAUDEKSI

"Oikeastaan Tikrussa ei ole mitään vikaa", sanoi Nasu laiskasti.
"Ei niin", sanoi Risto Reipas. "Oikeastaan ei kenessäkään ole",
sanoi Puh. "Minä olen sitä mieltä", hän sanoi.
"Mutta olen varmasti väärässä."
"Et ole", sanoi Risto Reipas.

Ei mikään jännittävä tunnu paljon miltään,
kun sitä ei voi jakaa kenenkään kanssa.
Kahdestaan on paljon miellyttävämpää.

Jos huomenna tulee päivä, jolloin emme ole yhdessä,
sinun pitää muistaa jotain. Olet rohkeampi kuin uskot,
vahvempi kuin miltä näytät ja älykkäämpi kuin mitä tiedät.

"Joskus hyvin pieni asia voi varastaa
suuren palan sydämestäsi."

Kaveri

Nuuskamuikkunen on Muumipeikon kaveri.
Nasu on Nalle Puhin kaveri, Timon on Pumban kaveri.
Sinäkin olet minun kaveri.

Kuinka onnekas olenkaan, kun minulla on ihminen,
joka tekee hyvästeistä niin tuskallisen.

Jos tulee päivä, jolloin emme voi olla yhdessä,
pidä minut sydämessäsi. Pysyn siellä ikuisesti.

Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi: "Voi Karhu!"
sanoi Risto Reipas. "Että minä pidän sinusta!"
"Niin minäkin", sanoi Puh.

”Hän on kyllä jo tarpeeksi iso”, sanoi Nasu.
”Ei hän oikeastaan ole kovin iso.”
”Hän näyttää isolta”.

Puhin hyvät ehdotukset

”Mutta Ihaa”, sanoi Puh osaaottavasti, ”mitä me voimme…
tuota kuinka me voimme… entä jos me…”
”Oikein”, sanoi Ihaa.
”Hyviä ehdotuksia. Joku varmasti käy. Kiitos Puh!”

Ihaan ystävät

”Olisi pitänyt arvata”, sanoi Ihaa.
”Loppujen lopuksi ei ole aihetta valittaa. Minulla on ystäväni.
Vasta eilen joku puhui minulle. Ja viimeviikolla – vai oliko se
edellisellä – Kani törmäsi minuun ja sanoi: ”Voi harmi!”
Se on sitä seuraelämää. Aina sattuu ja tapahtuu.”

KORTTI