|
Pääsiäisruno ja pääsiäistervehdys
Pääsiäisruno kännykkään,
s-postiin tai someen
- keväisen kaunis tai
hullun hauska!!
|
|
|
Ens’ kevättären
viestin
toi tänne tyttö pikkuinen,
tuo sinisilmä sievin
ja sisko vuokkojen.
Kevät koittaa,
valo taas pitkän
talven voittaa.
Pajunkissan hento pää
iloisena pilkistää.
Kevätsade ropsahdellen
kutittelee nenää nallen.
Vesi puroon huuhtoutuu,
on siis metsän huhtikuu
Pääsiäisen onnenhiput,
puput, munat, ruohot, tiput.
Mielen valtaa ajatus jalo,
kun kukkii tulppaanit, narsissit
ja auringon valo.
Taas koitti päivä keväinen,
on mieli kevyt, iloinen.
Jo aukee luontoon ikkunat,
kun vuokkoset siel kukkivat.
En ajattele murheita,
vaan pääsiäisen autuutta
ja nautin, nautin kaikesta
elämisen onnesta.
Birgit Ahokas
Pajunkissan poskinukka
on niin pehmeää.
Sitä tahtoo lapsen käsi
aina silittää.
Kera pienten aurinkoisten
leskenlehtien,
kevääntuojia ovat meille,
ilo pääsiäisen.
Jouluenkeli
Lenteli pikkuinen noita-akka,
luudassaan täysi pajuvakka.
Sieltä se nakkeli pikkutaikoja,
toivotellen hyviä pääsiäisaikoja.
Pääsiäisen onnenhiput,
kanit, munat, suloiset tiput
Pii paa puu, terve
huhtikuu!
Kohta kevät tekee terää,
pajunkissa oksaan herää.
Nauraa täysikuu, onhan huhtikuu.
Ikkunalaudalla kukkien kelta,
raeruoho versoo jo lautaselta.
Pajujen oksissa silmut uudet,
suklaamunissa salaisuudet.
Jo taittui talven valta
tuo raskas, ankara,
ja taasen kaikkialla
soi laulu riemuisa.
Nyt luonto vihannoipi
ja lintuin laulu soipi.
Oi kevät armahin
sua riemuin tervehdin!
Birgit Ahokas
Pääsiäisen tienoossa
kevään jo haistaa,
nietokset sulavat, aurinko paistaa.
Pääsiäisenä tavataan ystävää, serkkua -
suklaamunat ovat Pääsiäisen herkkua
Hauskaa pääsiäistä!
Aurinko meiltä lumet sulattaa,
pian vihertää jo jäinen maa.
Aina suloista on kun saapuu kevät,
ihmiset ilosta hymyilevät.
Lunta maassa vähän on,
paju-untuvalla.
Pieni siili piikkinen
nukkuu pajun alla.
Aurinko nyt kurkistaa
pilvipeiton alta,
pieni siili piikkinen
nukkuu pajun alla.
Lumi hiljaa häviää,
sataa kaatamalla,
kevätsade herättää
siilin pajun alla.
Varpu Lindström
Runo pääsiäiselle
Pääsiäisen kevätsää
luonnon eloon herättää.
Lumen alta sulaa maa,
puihin silmut puhkeaa.
Muuttolinnut palaa tänne,
kaikki kaivatut ystävämme.
Sävelen ne meille visertää,
mieliimme ilon herättää.
Birgit Ahokas
Pajunkissat valkeat,
suklaamunat maistuvat
pääsiäiseen kuuluvat.
Trullit, noita-akat luutineen,
piristyksen tuovat kevääseen.
Mämmit, munat, lampaanviulut,
kenties sahtikiulut
koko kropan ravitsee,
juhlamielen kohottelee.
Pääsiäisenä riemu on pinnassa
ja aurinko tienoota lämmittää.
Ilo keväästä pulppuaa rinnassa,
pian puut ja pensaat vihertää.
Mustarastaan huilu puussa soi,
niiden kuoro meille kevään toi.
Hauskaa pääsiäistä!
Birgit Ahokas
On taasen päästy aikaan,
kun luonto herää taikaan.
Lumivaippa on saanut muodon uuden,
kun on kasvattanut tilalle rapakon suuren.
Pesimispuuhissa linnut häärää,
voita ei mikään tuota laulujen määrää.
Leskenlehti työntyy penkalta ojan,
ja antaa meille näyn soman.
Bertta Bergroth
Kun narsissin kukat ilmestyy
on siihen oikein hyvä syy.
Painotuore lehtinen
kertoo meille uutisen
tiedotuksen iloisen
ja otsikoi sen huolella:
Ollaan jo kevään puolella!
Räystähältä vesi pirskuu,
iloisena tintti tirskuu.
Kohta kevät tekee terää,
pajunkissa oksaan herää.
Kissat innostuu,
onhan maaliskuu.
Hauskaa pääsiäistä
Maaliskuun tienoissa kevään jo haistaa,
nietokset sulavat, aurinko paistaa.
Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
virpojat muistavat kummia, serkkua.
Aprillipäivänä meno on villiä,
juotetaan kuraa ja syötetään silliä.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua.
|
|
sivu jatkuu ilmoituksen jälkeen |
|
|
|
Kauan on nukkunut pajunkissa,
oksalla suomun alla.
Huomenna varmaan talitintti,
sen herättää tiukuttamalla.
Suloista on, kun saapuu kevät,
kanit silloin ilosta hymyilevät.
Pääsiäispupu loikki,
keväisen nurmen poikki.
Tervehdyksen minulta tuo,
keväisen mielen sinulle suo.
Näytä päivä silmiäsi,
Lonkottele luomiasi,
Sinisetkö, vai punaiset,
Vaiko kellankarvalliset,
Vaiko viertehen näköiset,
Tahi vaahtivalkeuiset.
Paista päivä paimenelle.
Kanteletar
Vihreänä ruohotupsu lautaselta ponnistaa,
vaikka ruskeana vielä ulkona kaikki maa.
Auringolla hallussaan on kirjo koko paletin.
Pääsiäisen värit kaikki loihti Luojan sivellin.
Leena Tiilikka
Pajunkissa valkoinen,
kananpoika keltainen
iloiseksi mielen saa,
pääsiäistä ennustaa.
Pajunkissa valkoinen,
silkinhieno pehmoinen.
Kevätpäivään aukenee,
aurinko kun hymyilee.
Nyt herää horroksista maa,
nyt pääskyt, peipot palajaa,
kun taittui talven valta.
Nyt välkkyy vienot siniveet,
ja elon uuden säveleet
soi kirkkaat kaikkialta.
Immi Hellen
|
| |
Pieni pääsiäisruno
Aurinko tienoota lämmittää
sulaa pihoilta nietokset, jää.
Viimeinkin saapui kevät.
Pääsiäisen tunnelman aavistaa,
aurinko paistaa, sulaa maa.
Viimeinkin on kevät.
Birgit Ahokas
Yhä vieläkö, aurinko, karkeloit
ilotanssia taivaalla pääsiäisaamun
kuin lapsuuden vuosina?
Kaarlo Sarkia
Kun tulee pääsiäinen,
silloin alkaa kevät.
Pienet kissat valkoisina
pajuun kiipeilevät.
Muutakin on kummaa;
kukko helttapäinen
munii munat koreat,
kun on pääsiäinen.
Aale Tynni
On kaunis kirkas maaliskuu,
mut paljahana vielä puu
ja lunta paljon maassa,
vaan katsos silmä sinervä
jo päiväpuolla mättäällä
se aukee kotihaassa.
Immi Hellén
Pääsiäinen on pupujen
ja tipujen aikaa.
Noitien taikaa.
Pajunkissoja, aurinkoa,
kevätkukkien väri-iloa.
Jo meille hymyy huhtikuu,
- käy päivä esiin, multa kirkastuu,
ja yli mullan kuultaa vihreys,
soi ihmeellisen tuulen hengitys
Hyvää pääsiäistä!
Auringonsäde kultainen
pajun herättää.
Lämpimästi poskea sen
hiljaa silittää.
- Kevät on tullut, herää jo!
kuiskaa korvaan tuon.
- Katso ympärillesi,
kevään sulle suon.
Aika on silmut avata
pajut pehmentää.
Silkkinukalla kaunistaa
kevätelämää.
Jouluenkeli
Kevätsää, lämmittää,
luonnon kaiken herättää.
Katsokaa, sulaa maa,
pajunkissat nukkaan saa.
Kevätsää, lämmittää,
luonnon herättää.
Aurinko meiltä lumet sulattaa,
pian vihertää jo jäinen maa.
Aina suloista on kun saapuu kevät,
ihmiset ilosta hymyilevät.
KORTTI
Talitintin titityy
kevätsointiin virittyy.
Mäyrämuori havahtuu,
joko nyt on maaliskuu? |
Pupu pieni keltainen,
untuvainen herttainen
unen maassa piipertää,
karitsoiden suojaan jää.
|
Aivan kohta luonto hennosti vihertää,
talven nietoksista vain muisto jää.
Pajun oksilla kissat paksut ja harmaat
tuovat mieleen muistot lapsuuden armaat.
Ovenpielessä narsissit jo tarkenee,
helmililjat vielä lämmintä odottelee.
Kevään väri on kirkkaan keltainen,
tulppaanien loiste meille kertoo sen.
Suven ihmettä ihminen odottaa
heti kun roudasta sulaa maa.
Pääsiäisen aika kevättä enteilee,
aurinko paistaa, myös vettä satelee.
Birgit Ahokas
Loisto liljan ja pääsiäisnarsissin
kevään tunteen ne meille tuo.
Mielen täyttää keväiset muistot,
aurinko kun taas hehkuaan suo.
Kukan hehkuva keltainen väri
sielun sopukat soimaan saa,
kun kahleista jään ja roudan
vihdoin vapautuu pohjoinen maa.
Tuo auringon loistava väri
ilon esiin loihtii ja luo,
mieleen nostaa hartaan toiveen,
kevät saavuthan vihdoin jo luo.
Birgit Ahokas
Etsii, etsii, kurkistelee
Pääsiäisen ahertaa.
Mistä löytyy, mistä löytyy
Pääsiäisen ihmemaa.
Kori täynnä suklaamunaa,
suklaisia herkkuja.
Tiput vaeltaa ruohikossa
etsii pupuserkkuja.
Lasten suut on messingillä
Pääsiäisaamu kun sarastaa.
Kohta saadaan, kohta saadaan
maistaa monta makeaa.
Birgit Ahokas
Pajunkissa valkoinen,
silkinhieno pehmoinen
kevätpäivään aukenee,
aurinko kun hymyilee.
Kevään ensi airut on
pajunkissa peloton.
Kohmeta ei halla, jää
silkkinukka lämmittää.
Aikaan pajunkissojen
ihme yhtä keväinen
syntyy pesään lämpimään
piipittäen äänellään.
Kananpoika keltainen,
untuvainen herttainen
pikkuvarpain piipertää,
emon suojaan vielä jää.
Pajunkissa valkoinen,
kananpoika keltainen
iloiseksi mielen saa,
pääsiäistä ennustaa.
Pääsiäisruno
Rantatieltä, ojan laidasta
pajunkissoja löydän.
Niillä minä pääsiäisenä
koristelen pöydän.
Pehmeä on silitellä
pajunkissan selkää.
Noidat lentää luudallansa,
eikö sisko pelkää?
Pikku-veikon keinuheppa
kammarissa heiluu.
Isä laittaa pääsiäiseksi
pihamaalle keinun.
Kukko kiekuu kanalassa
talvet sekä kesät.
Kunpa tietäis, mistä löytäis
pääsiäiskukon pesät.
Pesä pirttiin laitetaan,
kun iltalamppu palaa.
Kukko käy munimassa
keskiyöllä salaa.
Marjatta Pokela
Pajunoksat koristaa pääsiäispöytää,
rairuohon joukosta tipusia löytää.
Pääsiäisenä syödään mämmiä ja munia,
on munienmaalaus suurta huvia.
Karitsaa ja lammasta pöytään tuodaan
niiden syöminen pääsiäiseen suodaan.
Suklaamunat on herkkua lapsosille
maistuuhan ne toki myös aikuisille.
Birgit Ahokas
Tuli tuttu kevätkulta,
Lumen alta pistää multa,
Puro pulppuva rinteillä tanssia saa,
Kevät riemua laulavi ilma ja maa,
Jo ääretön taivaskin seestyy
Ja lämpimän aika eestyy
Ja tuulikin tuoksuja tuo.
Nyt on soilla, mailla juhlaa,
Päivä säteitänsä tuhlaa,
Ukko nuortuvi niin kuni harmaja puu,
Poian posket ne kauniiksi ruskettuu,
Soi loilotus, luikku jo raikuu
Ja kunnaat ne kummasta kaikuu,
Kun käkönen kummulla soi.
Larin Kyösti
|
Mieli herää kevään tunnelmiin
kun päivänsäde pientareita sulattaa.
Ojanpenkalla pajunvarsiin
untuvaiset silmut puhkeaa.
Pitkän talven taittumisen
pääsiäisen aika aaloittaa.
Synkän pimeyden väistymisen
auringon kirkkaus aikaan saa.
Ihmispolo eloon herää
taas on helpompi hengittää,
varastoon nyt voimia kerää,
kun aurinko säteillään lämmittää.
Birgit Ahokas
Pajunkissat meille muistuttaa
kevät pian luoksemme tulla saa.
Puutarha nukkuu viel´ alla lumen
potee mieli odotusta saapuvan suven.
Kun kevään aurinkoa naurattaa,
se kasvunihmeen aikaan saa.
Kukkia täynnä on pientareet, pellot,
viherpeukalon sielua soittaa sellot.
Birgit Ahokas
 |
|
|
Huhtikuu
On väsynyt ja harmaa maa.
Ja märkää lunta putoaa.
Ja yli meren aution
soi tuulen laulu lohduton.
On huhtikuu. On vaikein aika maan.
Nyt kevät itkee luomistuskissaan.
Oi, tiedättehän, se voittain taistelun
taas nostaa valtikkansa lumotun.
Ja kyyneleissään hymyy huhtikuu,
- käy päivä esiin, multa kirkastuu,
ja yli mullan kuultaa vihreys,
soi ihmeellisen tuulen hengitys.
Oi, tiedättehän, ei kevät hyljätä
voi ketään, joll’ on kevään ikävä.
Ja kuitenkin: se säikkyvä,
se uusi, hento elämä,
se, joka puissa mullassa
nyt sykkii kohti valoa,
ja jolle viima ulapan
on niin kuin viesti kuoleman,
se vieno, joka palelee
ja värisee ja vapisee,
- oi, jaksaako se yhä odottaa,
siks’ kunnes auringossa herää maa?
Oi, tietääkö se kaikkein viluisin
sen vapahtavan, minkä minäkin?
Oi, tietääkö se arka, vaalea:
ei kevään rakkaus voi sammua.
Ei yhtään ikävöivää päällä maan
voi kevät jättää, oi, ei milloinkaan!
Ei ketään, joka kaipaa kylliksi,
sen tiedän – enkö sitä tietäisi!
Saima Harmaja
Kun sinivuokot untuvaisin
lehdin
sulavan hangen alta nosti pään
ma keltaperhon tiellä nähdä ehdin,
ja päivä paistoi siipeen heleään,
- se sydämeni on, ma virkoin sulle,
kun vangitsit sen kätees lämpimään.
Saima Harmaja
Pääsiäisenä huhtikuussa,
kun ei ole vielä lehti puussa,
pajunkissat hennot saa
pajunoksaa koristaa.
Alta lumen roudan jään
leskenlehti nostaa pään,
kun aurinko pälven sulattaa
ja horroksesta herää maa.
Raeruoho uuden alkua kuvastaa,
kun luonnossa vielä on harmaa maa.
Munat pääsiäispöytää koristaa,
ne uutta elämää todistaa.
Kevään heräämistä, uutta elämää
symboloi tipun keltainen pää.
Pääsiäiskoristeet kaikki nää
kertoo uuden elämän syntymää.
Birgit Ahokas
Oi kuulautta näiden kevätöiden,
kun kaikki taivaan valo ikävöiden
maan päällä viipyy, hennomatta pois,
kun heleimmillään hymyy kevään multa,
ja puistot hohtavat ja arkaa tulta
säteilee ikkunat, kuin lumotut ne ois.
Ui punertuen pilvet meren yli,
se syvään hengittää, niin kuultavana syli,
se, kirkas, taivaan armautta juo.
Hymyssä auerten en nähdä saata,
mi vettä, valoa, mi taivasta tai maata.
Saima Harmaja
Pieni keijutyttö laulaa
kevätriemulaulun,
pääsiäisen kaunis lilja
koristelee taulun.
Kurkistapa alle lehden,
munakorin myötä
pääset tekemään sä kevätretken,
ja seuraamaan mehiläisen työtä.
Birgit Ahokas
=> Kevätrunot
Kurkkaapa
Yllätyssivulle
|
|
Hauskat
pääsiäisrunot
Pupujussi runo
Kani heitti kuperkeikan
mukaan pyysi siskon ja veikan.
Pupu hiljaa hiipi mukaan
luuli, ettei nähnyt kukaan.
Pääsiäistä viettää saamme,
suklaamunat tasan jaamme.
Birgit Ahokas
Animaatiokortti
Kuvakortti
Pupujussi runo
Pupuemo se hangessa hyppi,
kanamuori munia kärryssä lykki.
Pajunkissat pörröisiltä näyttää,
pajunoksia lapset virpomiseen käyttää.
Nyt pääsiäisen toivotuksia sinulle huudan,
kun taivaalla näen noidan ja luudan.
Munaruno
Jos oiskin niin iso suklaamuna,
et kuljettamiseen tarvittais juna.
Mut eihän sellaisia mikään tipu muni,
se on vaan pääsiäisen haaveuni.
Jos pääsiäisyönä taivaalle katsot
ja tumman hahmon liitävän näät,
siellä noita-akka luudallaan kuuta ohittaa,
kun matkaa valoista tähtien rataa
kohti Kyöpelin matalaa majaa.
Siellä paksun kirjansa esiin ottaa,
mustien kansien välissä lehtiä selaa.
Loitsunsa salaisen sulle lukee,
sanat nuo lauseissa taian omaa;
onnea tuo noitamaista,
iloa luo monenlaista.
Hyvää pääsiäistä!
Kanalassa kaaos painaa,
naapurit ottaneet kukon lainaan.
Nyt on kiire ja hoppu,
koska kanamunat ovat loppu.
Kanat siitä aatteen sai,
hyvän sellaisen totta kai.
Yhdessä matkaan ennätti,
naapurin kukon luokse lennähti.
Tule meille kukko hyvä,
anna meille kultajyvä.
Kotiin tietä samaa käyttää,
tuleeko munia sen aika näyttää.
Hyvää pääsiäistä!
Olipa kerran pikkuinen noita-akka,
jolla oli pikkuinen noitavakka.
Vakassa sillä oli noitapilli
ja pillissä noitasävel villi.
Kun noita puhalsi pilliin kerran,
satoi karamellejä tonnin verran.
Kun noita puhalsi kertaa kaksi,
kasvoi kissa taloa suuremmaksi.
Kun noita kolmasti soitti,
niin uni kaikki voitti.
Noita pani pillinsä vakkaan,
sillä uni tarttui myös noita-akkaan.
Mistä on pääsiäinen tehty?
Raeruohosta, piipunrassitipusista
Pajunkissoista, värikkäistä höyhenistä
Virvon, varvon – vitsoista
pienen pienistä trulleista
Suklaamunien yllätyksistä
Kermasta ja mämmistä
Pääsiäisyön hiljaisuudesta
Niistä on pääsiäinen tehty.
|
|
Noita-akka luudallansa viilettää,
pääsiäistervehdyksen sulle välittää!
Nyt on tullut aika pääsiäisen,
aika munan mämmin.
Olkoon munat kyllin suuria
ja mämmi kyllin lämmin.
Täydenkuun aikaan,
ilmassa väreilee taikaa.
Tiellä liikkuu musta kissa,
ilmassa on arvoitusta.
Nurkan takaa hiljaa kurkkii,
pian kohta sisään luikkii.
Luuta sillä suuri on,
huivi päässä hulvaton.
Kuun säde pihan valaisee,
ovi hiljaa jo narisee.
Koriin yllätyksen jättää salaa,
vuorelle noitien jälleen palaa.
On rankkaa olla kana
kotkottaa topakkana
niellä jyvät
ja akanat
muita parempana.
On rankkaa olla kana
kukon jahtaamana
nokkia toisia
päivät yöt
ja munia ahkerana.
On rankkaa olla kana
tipujen hoivaajana
sukia sulkia,
heiluttaa helttaa
toimia saarnaajana.
Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
virpojat muistavat kummia, serkkua.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua.
Luuta hukassa,
narsisseja tukassa.
Hiiren korvat höröllä,
mämmivatsa löröllä.
Tättärää, noita tää
terveisiä lähettää.
Hyvää Pääsiäistä!
|
| |
Viime yönä eteisessä
tuli noita-akka kohti.
Ulkomuoto kammottava
pimeässä hohti.
Tihrusilmät, takkutukka,
naamakin kuin nauris.
Pattipolvi, villasukka
-No, eipä ollut kaunis!
Silmilleni kädet nostin,
samoin teki noita ruma.
Silloin vasta tajusin,
ett peilistä mua vastaan katsoi
aika tuttu kuva.
Kana tietä kulkee sipsuttaa,
tie on liukas jalkaa lipsuttaa.
Vastaan tulee jyrä suuri,
kävipä kanalla huono tuuri.
Jyrän alle kana parka jää,
pyörän alta näkyy vain pää.
Jyrä painaa vauhdilla hanaa,
ei se huomaa pientä kanaa.
Kun kana pääsee jyrän alta,
tuntuu olo mahtavalta.
Sulat pöyhii ja kuntoon laittaa,
päänsä somasti kenoon laittaa.
Kun on kunnossa viimeinenkin sulkatukko,
huokaa kana:
"Ohoh... olipahan kerrankin kunnon kukko!"
Jo vehreytensä näyttää maa,
valkovuokot pihaa koristaa.
Ne hentoisina maasta ponnistaa,
pääsiäisen aikaan nurmesta kurkistaa.
Niistä päähäni solmin seppeleen
ja tanssin kevätriemun tunteeseen.
Birgit Ahokas
Maanantain noita on ruma akka.
Tiistain noita kuin variksenkakka.
Keskiviikon noita nenäkäs on,
torstain noita on hampaaton.
Perjantain noidalla varpaat kuudet.
Lauantain noita myrkkyä paistaa.
Vaan sunnuntain noidalla tuoksut on uudet,
niitä nenäsi tuskin kestää haistaa!
On Minnalla pääsiäismuna,
se on punainen pääsiäismuna.
Mutta kahtia aukaistuna
on sisällä sininen muna.
On Minnalla sininen muna,
se on sininen pääsiäismuna.
Mutta kahtia aukaistuna
on sisällä keltainen muna.
On Minnalla keltainen muna,
se on keltainen pääsiäismuna.
Mutta kahtia aukaistuna
on sisällä vihreä muna.
On Minnalla vihreä muna,
se on vihreä pääsiäismuna.
Mutta kahtia aukaistuna
on sisällä valkea muna.
On Minnalla valkea muna,
se on valkea pääsiäismuna.
Mutta kahtia aukaistuna
on sisällä kultainen muna.
On Minnalla kultainen muna,
se on kultainen pääsiäismuna.
Yksi, kaksi, kolme, neljä, viis,
kuus, sepä on pääsiäissalaisuus.
Marjatta Pokela
Jos oiskin niin iso suklaamuna,
et kuljettamiseen tarvittais juna.
Mut eihän sellaisia mikään tipu muni,
se on vaan pääsiäisen haaveuni.
Luuta-akat hyörii,
kuutamossa pyörii.
Väkäleuat väklättää,
pitkänenät häklättää.
Mämmikourat mäklättää,
mämmiänsä hämmentää.
Pajunkissoja paimentaa,
pajuluudalla ratsastaa.
= => Huumori pääsiäisrunot
= => Pääsiäisruno
|
|
|
|
Eino Leinon pääsiäisrunot |
| |
On raitis aamu, Palmusunnuntai,
ja ilma tuoksahtaa niin puhtahalta,
mut kylmä tuntu on sen tuoksullai -
on vielä talvi, viel' on hallan valta.
Jo kirkkahana aaltoo avaruus,
jo päivyt paistavi, jo hohtaa hanki,
vaan kaikkialla viel' on hiljaisuus
ja taivas valju on ja maa on vanki.
Niin luonto nukkuu kuni lapsonen,
mi onnen untaan uinuu herttahinta,
ja tuskin kuulee hengitystä sen,
on otsa puhdas sekä tyyni rinta.
Ei vielä leivon suvilaulut soi,
ei virrat vuolaat syökse kuohumalla,
mut keväästä jo urvut unelmoi
ja kesä haaveksii jo hangen alla.
Näin kevätunelmoita urpupuun
ja lemmen haavehia hangen alta
lie nääkin nuoret laulut maaliskuun,
kun vast' on aavistettu kevään valta.
Eino Leino
| |
| |
|
Valo talven tumman voittaa,
Suomen luonto virkoaa.
Silloin uusi aika koittaa,
luonnon voimat voiton saa.
Ihminenkin katso tuota,
kuule tuulten huminaa.
Sinisimmän vuokon luota
löytyy kesän ihmemaa.
Kohta kukkii tuomen oksa,
kohta kesä kukoistaa,
muuttolintuin lauleloissa
suven elon tunnistaa.
Taas kun koittaa uusi aamu,
sydän lauluun puhkeaa.
Pois jo haihtui talven haamu,
kanna emme muistoaan.
Ystäväni kukkateille
astu paljain varpahin.
Tule suven tantereille,
laula laulu kaunehin.
Tunne Suomen suven tuoksut,
kohtaa luonnon kauneus.
Kuule kevätkoskien juoksut,
näe kesäöiden valkeus.
Suomen suvun lauleloissa
elää luonnonrakkaus.
Vaik´ oot kaukana ja poissa
sulla on kotiin kaipaus.
Missä Suomen kansan lapsi
maailmalla lienetkään.
Tulethan, vaik’ harmaahapsi,
kesää Suomeen viettämään!
Eino Leino
|
|
| |
Keväthymni
Herran henki mailla kulkee,
haudat kaikki aukeaa.
Kas, jo katkee kääriliinat!
Sydän uuden uskon saa.
Maa, mi nukkui hangen alla,
herää uuteen elohon,
kautta ilman kannel kaikuu:
Vapahtaja noussut on.
Herää sydän ihmisenki
iloinensa, suruineen.
Astu aatos, lennä, liidä
kirkastuksen korkeuteen!
Eino Leino
Herran henki mailla kulkee,
haudat kaikki aukeaa.
Kas, jo katkee kääriliinat!
Sydän uuden uskon saa.
Maa, mi nukkui hangen alla,
herää uuteen elohon,
kautta ilman kannel kaikuu:
Vapahtaja noussut on.
Herää sydän ihmisenki
iloinensa, suruineen.neen.
Astu aatos, lennä, liidä
kirkastuksen korkeuteen!
Eino Leino |
= => Pääsiäisruno |
Keitetyn kananmunan koristelu
Animaatiokuvat
Pääsiäisvalikko
|
Påsk |
|
