|
On jalassaan vauvalla pienoinen sukka,
tuntuu poskea vasten hentoinen nukka.
Silmät on isän ja äidiltä tukka,
elämään vasta puhjennut kukka.
Pun/sin nuttuun xx senttiä puen,
kortista xxxxg painaneen luen.
Pian jatkamme elämää kotiutuen
ilmoitan, kun aika on vierailujen.
On siinä onnea kerrakseen,
kun kotimme uudeksi herrakseen
nyt pulskan tyttölapsen (poika) sai
ja alkoi ainainen sunnuntai.
Onnen lapsi omenainen
toukka pieni tuutivainen
ihan uuden uutukainen.
Näki pieni päivänvalon
ilo täytti koko talon.
Pehmeä on posken nukka,
jalassa pieni sininen sukka.
Tänään meille onni tuotiin
ikioma pikkumies suotiin.
Hän meille on lahja taivainen,
hänet rukouksiin liitämme kiittäen.
Peiton alla posken nukka,
jalassa pieni sininen/ punainen sukka.
Näin meille onni tuotiin,
ikioma poika/ tyttö suotiin.
Pieni poika/ tyttö maailmaan
syntyi auringon säteistä,
pienistä pihlajanmarjoista,
linnunpoikien saattelemana
pehmeistä pumpulipilvistä.
Pieni tyttö (poika) näki
päivänvalon,
ilo täytti koko meidän talon.
Pieni tyttö maailmaan
syntyi hempeistä varjoista,
tähtien kutsun saattelemana,
makeista metsämansikoita
ja suloisista suudelmista,
pienistä pisamista,
satakielen laulusta.
Prinssi / prinsessa pieni nyt hallitsee
ja saapui meille onnen, ilon aika.
Nyt vauva-askareet vallitsee
ja tuttipullontaika.
Ruusunnuppu, suukkosuu
silmäs uuteen aamuun avautuu
Ihmeitä täynnä päivän joka hetki
alkaa pienen tytön/ pojan
elämän retki.
Sokerista, mansikasta, enkelin siiven
untuvasta. Siitä on pienet tytöt tehty.
Syntyi tähdenlennosta,
ruusunnupusta hennosta,
taivaan sateenkaaresta,
isin ja äidin haaveesta.
Saimme pienen pojan/tytön.
Syntyi uusi kukka,
poika/tyttö silkkitukka.
Lapsi kuin hentoinen kukka,
mustikkasilmä, mansikkasuu.
Päivänpaistetta untuvatukka,
linnunlaulua kaikki muu.
Syntynyt uusi on ruusunnuppu,
pienoiset korvat ja suu ihan suppu.
Vanhempain silmissä ihmeeltä näyttää,
sydämet riemulla, onnella täyttää.
Tapahtunut on suuri hetki,
kun päättyi odotuksen retki,
syliin kahden onnellisen
antoi tytön/pojan suloisen,
Tuli silmää kaunista kaksi,
näki maailman ihanaksi.
Tuli iloksi äidin ja isän,
toi onneen tuntuvan lisän.
Tuoksussa tässä on outoa taikaa.
Miten voi tuoksua yhtä aikaa:
hunajalta, apilalta, suukkojen
mäiskeeltä,
rakkauden räiskeeltä,
talvelta ja kesältä,
pikkulinnun pesältä?
Tyttö (poika) tuli - ja millainen!
Poski on niin suloisen silkkinen
ja vauvan peppu pehmoinen.
Varpaat kuin pienet perunat
ja sormet soman pullukat.
Päälaella yksi haiven pien,
hymyn takaa pilkahtaa ien.
Toi onnea, iloa mukanaan,
omaan perheeseen ja koko maailmaan!
Tänään oli päivä arkinen,
vaan pikku tyttö (poika) muutti sen,
tuli päivästä suuri ja ihmeellinen,
me varmasti kauan muistamme sen.
TIITIÄISEN TUUTULAULU
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kartanossa,
sammuta siniset tähdet!
Tässä pienessä kehdossa
makaa vauva kovin ihana.
Pienet kasvot sillä on
ja hymy aivan vallaton.
Ja keijut kehdon yllä nään:
nyt tervetuloa elämään!
Tästä iloitsee jokainen tuttu:
meille syntyi oma kullannuppu!
Uudet tittelitkin saimme,
kun vauvan itsellemme haimme.
Nykyisin oomme äiti ja isä
ne nimet antoi meille tää perheenlisä.
Vihdoin ja viimein hän maailmaan tuli,
vauva pieni ja sydämet suli.
Tästä saamme paljon työtä,
onni olkoon aina myötä.
Oman lapsen,
pienen linnun,
kannoin alla sydämen.
Nyt on onni täydellinen,
syliini saan ottaa sen.
Tunnen käden, pienen, hennon,
tunnen posken pehmeän.
Voisko olla kauniimpaa
kuin alku uuden elämän.
|
