3.5.2013  klo 8:00

Jee! Tänään lennähdetään kotiin. Viikko tätä hellettä saa riittää ja huomisaamuna lenkkeilläänkin sitten hiukan viileämmissä olosuhteissa. On se vaan kummaa, miten kaikesta mukavasta, heposta elämästä ehtii saada viikossa tarpeekseen ja siirtyy ihan mielellään arkisten rutiiniensa pariin. Kaikkein pottumaisin juttu on ollut niin heikko nettiyhteys omassa huoneessa, että asioita hoitaessaan on ollut mentävä ulos huoneesta, pation kaiteelle, jossa yhteys pelaa. Ai jai - huomenna saan istua omassa huoneessani näitä höpinöitä kirjoittelemassa.

2.5.2013  klo 7:00

Jo on aikoihin eletty! Enpä muista sellaista aikaa, jona olisin rannalla jäänyt päivänvarjon alle lepäilemään. Tänään sekin ihme sitten tapahtui. Iltapäivän aurinko oli niin polttavan kuumaa, ettei siinä vanha Birgittikään voinut nahkaansa ruskettaa (polttaa), vaan järki vei touhussa voiton. Niinpä en hankkinutkaan siellä punaista vappunenää, eikä nahka aristanut illalla, kun juhlittiin vappua turkkilaisittain herkullisen pitopöydän ääressä ja katseltiin taitavaa napatanssijaa ja muita viihdyttäjiä. Itse ei sentään ryhdytty napatanssijoiksi.

1.5.2013  klo 7:45

Vappuaaton sää ei enää paremmaksi olisi voinut muuttua! Heti aamu kahdeksalta lämpömittari näytti varjoisalla parvekkeella 30 astetta. Rannalle oli pakko suunnistaa päivää viettämään - siellä sentään pieni tuuli toisi helpotusta tähän helteeseen. Vastapäisessä Alexin baarissa käytiin nauttimassa vappuillalliseksi ottomaanin pataa ja virvokkeitakin taisi tulla otettua muutama mukillinen. Talo tarjosi suomalaisittain simaa, josta oli tainnut unohtua hiiva pois.

30.4.2013  klo 6:20

Se on sitten vappuaatto. Kello on kuusi aamulla ja tämä lomalainen on jo virkeänä tikkana tietsikan kimpussa. Hemmetin sänky, kun on niin kova, ettei siinä jaksa millään seitsemää tuntia enempää makoilla. Mitenkähän täällä vietetään vappua, vai vietetäänkö ollenkaan? No huomisillaksi on varattu ainakin meidän oma vappujuhla, kun lupauduttiin menemään hotellin "turkkilaiseen illanviettoon", jota meille ahkerasti markkinoitiin. Tässä kotikulmillahan on näitä kuppiloita joka lähtöön - ei tarvitse lähteä pitkälle ruokaa ja juomaa metsästämään. Eilisen ruokapaikan hauskin juttu oli se, että he pitivät ukkokultaani ihan Ataturkin (Turkin perustajan) näköisenä. Mieheni onkin nyt siis  turkkilainen.

29.4.2013  klo 9:45

Jos täällä sivuilla on nyt kirjoitusvirheitä, ei se suinkaan johdu mummun sekavuus- tai humalatilasta, vaan siitä, että kirjoittelen näitä sepustuksia yleisissä tiloissa, jossa on aina joku selän takana kurkkimassa ja höpöttämässä. Eilisaamun uusi tuttavuus oli SELA, joka oli heti avuliaana auttamassa, kun nettiinpääsyongelmaa ratkottiin.  Ei ihme, että hän puhuu suomea melko hyvin, kun on asunut Suomessa. Muutenkin tuntuu, että nämä kaikki ovat asuneet meillä päin, kun aloittavat puheen suomeksi heti tunnistettuaan meidät suomalaisiksi. Totuus lienee siinä, että meitä käy täällä Alanyassa niin paljon, että heidän kannattaa opetella meidän oma kielemme markkinointikielekseen.

28.4.2013  klo 10:20

Pitkään on tumpuloitu tämän nettiyhteyden kanssa, eikä se vieläkään onnistu omassa huoneistossa. No nyt tämä onnistui viimein täällä alakerran aulatiloissa, joten toivoa on, että saatte näitä jotavanpäiväisiä selostuksiani jakossa päivittäin.

27.4.2013  klo 20:20

Vetämättömän olon päivä!!! Vaikka yöllinen lentomatka ei ollut kuin neljä tuntia, tuntui se ikuisuudelta. Sen päälle vielä parin tunnin istuminen bussissa väsytti lopullisesti matkaajan. Kun viimein päästiin hotelliin, alkoi aamukin jo sarastaa. No matkailuhan avartaa ja vanhankin on vaan kestettävä matkan rasitukset, jos meinaa kyydissä pysyä. Nämä täyteen ahdetut lentokoneet tuntuu aina vaan iän myötä kurjemmilta, kun pitkäjalkaisena polvilumpiot on kovilla ahtaassa penkkivälissä.

26.4.2013  klo 18:17

Voisiko olla sopivampaa ajankohtaa lähteä luitaan lämmittelemään, kun tiedossa kotimaassa on kolea ja sateinen viikonloppu. Toivottavasti onnistun karistamaan flunssanpoikasen viimeistään Seutulan lähtöselvitystiskille, että jaksaisin sitten huomisaamuna lenkkeillä pitkin Alanyan rantabulevardia! Ei siellä ainakaan tuulipukua ja hansikkaita tarvitse lenkille lähtiessään pukea - hikeä pukkaa ihan muutenkin. Kirjoittelen tänne reissujuttuja, jos vain yhteydet ja oma nuppi pelaa. Muutaman fotonkin voin albumiini liittää, vaikka sieltä Alanyasta on kertynyt jo niin paljon kuvia edellisiltä reissuilta, ettei  kuvaaminen enää oikein innosta.