10.8.2018 Yllättävän hyvin meni viimeinen lomapäivä, vaikka huone oli luovutettava jo kello kahdeltatoista ja lento Helsinkiin oli vasta illalla puoli yhdeksän aikoihin. Jatkoaikaa huoneen pitämiseksi myöhempään ei onnistuttu saamaan edes rahalla, kun hotellissa oli siivoustoimiston siivoojat ja heillä kiinteä työaika. Autonavaimet vietiin vuokraamoon jo edellisenä iltana.   Siinä sitten istua nökötettiin hotellin aulassa ja räpellettiin koneitaan. Viimeiset "giuvetsit" ja "exohikot" käytiin haukkaamassa hotellin ravintolassa, kun ei tullut mieleenkään lähteä hortoilemaan matkavaatteissaan helteisille kaduille.   Kotona oltiin yöllä kello yhden jälkeen. Arvaapa aloinko purkamaan matkalaukkuja silmät ristissä? No en todellakaan, vaikka uni ei ottanut tullakseen omassa rakkaassa sängyssä.     9.8.2018 Eilen olikin sitten viimeistä edellinen lomapäivä - missäpä muuallakaan kuin Theologosin rannalla! Sinne ajeltiin saaren poikki perhospuiston ohi pikkuiseen Theologosin kylään. Voi luoja, mikä kammottava ruuhka oli siellä perhospuiston liepeillä. Ihan käsittämätöntä - tajuton määrä ihmisiä kiipeilemässä mäkiä 34 asteen helteessä. Ei ole ihan meidän makuun tuollainen lomailu!   Theologos       8.8.2018 Onneksi minun ei tarvitse ajaa täällä autoa, mies kokeneempana kuskina saa hoitaa homman ja minun tehtäväkseni jää polkea kuvitteellista jarrupoljinta. Liikenne tuntuu kaoottiselta, kun todella paljon autoja, moottoripyöriä, skoottereita, busseja ja mopoja kruisailee kapeilla kaduilla, jonne on pysäköity autoja molemmille puolille katua. Paljon sovelletaan liikennesääntöjä ja ajellaan kiellettyyn ajosuuntaan.   Eilisaamuna oli todella polkaistava bromssit pohjaan, kun nuori pariskunta ilmestyi skootterillaan auton eteen kuin tyhjästä - kiellettyyn ajosuuntaan!   Kun autoja on pysähtynyt liikennevaloihin kahdelle kaistalle, niin varmaa on, että muutama kaksipyöräinen kiitäjä pyyhältää niiden välistä tai molemmilta sivuilta paalupaikalle valojen vaihtumista odottamaan. Eivätkä kaikki noudata edes liikennevaloja. Tämä kaikki tekee liikenteestä rauhatonta ja nykivää.   Kun asutaan keskustassa lähellä Ellinrantaa, ovat lähikadut autojen kansoittamia ja oman lisämausteensa siihen tuovat kadun yli pomppivat turistit. No ehkä se yhteispelillä sujuu sittenkin - yhtään kolaria ei olla vielä nähty.   Päivän kuva     7.8.2018 Päädyttiin taas kerran Theologosin rannalle, kun ei löydetty yhtään varjostavaa puuta Tzabikan rannalta, eikä Stegna Beachiltä, jonne ajeltiin vanhoja muistoja verestämään. Tässä helteessä ei kertakaikkiaan voi jäädä porottavan auringon armoille. Kovin on tullut tutuksi se yksi puu siellä rannalla, kun sen varjoon hakeudutaan päivää viettämään.   Osaa ne näköjään romanialaiset mustalaisetkin ottaa rennosti helteisenä kesäpäivänä! Samalle rannalle ajoi kuhmuinen lava-auto, johon oli vielä rakennettu "yläkerta" rantarekvisiittaa varten, muovituoleja, pöytiä, keittimiä, soittokone ja paljon muuta. Autosta purkautui naisia, miehiä, pari lasta ja yksi koira - melkoinen joukko yhteen autoon! Naiset puuhasivat askareitaan ja miehet istahtivat viinapullon ääreen aurinkotuoliin. Yksi naisista tuli siihen ihan meidän lähellä olevalle suihkulle pesemään vaatteita. Kovin rennolta näytti elämänmeno!     Päivän kuvat     6.8.2018 Rodoksen vanha kaupunki on mahtava paikka, jonka "labyrinteissä" on mukavaa eksyillä  aamulenkillään. Juuri tuon takia valittiin lomakohteeksi Rodos. Kuinkas sitten on käynytkään? Ei sinne aamulenkille olla jaksettu lähteäkään, kun heti auringon noustua on jo ihan liian kuumaa. Aamuisin tuulikin on vain mieto henkäys, joten siitäkään ei ole apua.   Eilen oltiin illallisella pienessä "Dama"-tavernassa, jonka isäntä osasi puhua melko hyvin suomea - kertoi, että oli ollut monta vuotta Iittalan lasitehtaalla työssä. Viereisessä pöydässä istui kreikkalainen mies, joka myös puhui heikosti suomea. Hän oli ollut vuosia Helsingissä ja hänellä oli Pasilan poliisilaitoksen myöntämä ajokortti. Että tällaisia tuttavuuksia eilen täällä solmittiin!     5.8.2018 Onneksi autossa on ilmastointi! Lauantaipäivää vietettiin ajellen Eleousan kautta Lindokseen ja sieltä Gennadin rannalle puiden varjoon. Ei tule mieleenkään mätkähtää rantakivikolle itseään grillaamaan, kun aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta ja lämpötila kohosi tänäänkin 36 asteeseen.Leppoisan kiireetön olotila, turkoosi meri, kaskaiden äänekäs konsertti puun lehvästössä ja vinhasti puhaltava tuuli - siinä puitteet meidän lauantaipäivälle, joka täällä poikkeaa hiukan kotimaan lauantain kuvioista. Ja se tuuli - harvoinpa olen moista kokenut!  Tavaroistaan on pidettävä todella lujaa kiinni ja jopa auton rattia joutuu pitelemään kunnon otteella.   Illalla ei jaksettu lähteä ravintolaa valitsemaan - omalla parvekkeella nautittiin maukasta ruokaa (Lidelistä hankittu), kreikkalaisia lihapullia, pastaa ja parsaa. Ihan mukavaa vaihtelua!   Päivän kuvat     4.8.2018 Kun rannallakaan ei voi koko päivää viettää, yritettiin keksiä jotain uutta katseltavaa. Kartassa on saaren keskellä sininen läiskä, jossa ei olla aiemmin käyty - siispä sinne. Mutkaista tietä pitkin tultiin järven rannalle, jossa oli pato. Karun kaunis maisema, mutta kuumaa kuin pätsissä - auton mittari näytti 36 astetta. Eihän sinne voinut jäädä eväitään syömään. Niinpä jatkettin matkaa vuoriston läpi kohti länsirannan tuulia. Mies sai vääntää rattia tosissaan, kun tie kiemurteli niin kuin olisi laitettu liuta s-kirjaimia peräjälkeen. No nyt on sekin vuoristo koettu, eikä sinne tarvitse enää palata.   Yhtään ei ihmetytä enää, että etelämaalaiset viettävät siestaa keskipäivän kuumimmat tunnit. Eipä itsekään jaksa kuin juuri ja juuri lukea kirjaa rannalla puun varjossa.     3.8.2018 Voi voi! Voi, kun yhtään ei houkuta terveellinen vihanneslounas. Taas käytiin eilen ostamassa rannalle evääksi rasvaisia, juustolla täytettyjä lehtitaikinapiiraita. Jos ei näillä vyötärönseutu tukevoidu, niin ei millään. Onneksi tämä loma on niin lyhyt, että vauriot ovat korjattavissa kotimaassa - TOIVOTTAVASTI!   Kun oli tiedossa, että Theologosin rannalla tuulee vimmatusti, niin sinne ajeltiin muutamaksi tunniksi vilvoitteleman. Toisenlaiset oli touhut kauan sitten elokuun 2. päivänä, kun Naistenklinikalla ponnistin tyttölapsen maailmaan. Mies sai jännittää tilannetta yksikseen, kun tuolloin isät eivät saaneet olla mukana synnytyksessä.       2.8.2018 Toisella meistä oli eilen pyöreät päivät, sillä isommalla. Ei, en vienyt sankarille aamukahveja sänkyyn, vaan tallusteltiin korttelin toiselle puolelle Finn Cafehen syömään sinihomejuustopiirakkaa kahvin kera. Päiväretkelle ajellessa pysähdyttiin Falirakissa ostamaan synttärilahjaa. Kovin on arkiset toivomukset tällä meidän synttärisankarilla - kevyet Adidas-shortsit löydettiin - niin ja frouvalle uusi hellemekko.   Merkkipäivää vietettiin Porto Anticon rannalla, jonka tavernassa syötiin lounasta kreikkalaiseen tapaan; tsazikia, valkosipulileipää, sardiineja ja  kreikkalaista salaattia. Suojaisalla rannalla 34 asteen helteessä olisi kaivannut vilvoittavaa tuulta, mutta mitä vielä - kevyt tuulahdus silloin tällöin oli kuin lehmän henkäys. Yritin siinä rantatuolissa lueskella kirjaa, mutta uni voitti ja puolisen tuntia hujahti nirvanassa.   Illallista syötiin lähiseudun ravintola Olivessa, joka on yksi lempparipaikoistamme. Suositussa ravintolassa on elävää musiikkia ja mukava tunnelma. Päivänsankari söi kreikkalaista perinneruokaa Exohikoa, joka on meille ihan uusi ruokalaji. Miehen mukaan ruoka oli todella herkullista, jossa oli runsaasti lampaanlihaa perunan ja fetajuuston kanssa. Ruoka valmistetaan saviruukussa uunissa. Muutenkin tykkään, että nämä uunissa haudutetut pataruoat ovat täällä sitä parasta ruokaa.   Päivän kuvat   1.8.2018 Kyllä aurinko nyt porottaa ja lämpöasteitakin on enemmän kuin talviaikaan Thaimaassa, vaikka 34 astetta tuntuu täällä helpommalta kestää kuin Hua Hinissä, jossa kosteus tekee ilman raskaammaksi. Ehkä tuo toukokuu on sittenkin parempi ajankohta tulla tänne lomalle jo senkin takia, että silloin täällä on vähemmän väkeä lomailemassa. Nyt kun lomakausi on vilkkaimmillaan, on netin käyttäminen aamuisin kello yhdeksän jälkeen todella jähmeää, kun kaikki räpeltävät kännykkäänsä heti herättyään. No sattuneesta syystä täällä nyt kuitenkin muiden joukossa lomaillaan!   Ystäväni Ritu lähetti viestin ja varoitteli auringossa istumisesta, kun oli lukenut edellisen postaukseni. Niinpä ei eilen oleiltukaan rannalla kuin hetken eväitä syömässä. Mukavaa oli istua ilmastoidussa autossa ja ajella Lindokselle maisemia katsellen. Sinne Lindoksen kaupunkiin ei kuitenkaan edes kuviteltu menevämme - ihan mieletön määrä autoja ja busseja oli pysäköitynä kaupungin ulkopuolella.   Evästelypaikka Kiotarin rannalla   30.7.2018 Harvoinpa on oltu missään turistikohteessa pahimpaan sesonkiaikaan.Pieni Rodoksen lentokenttä oli sunnuntai-iltana tupaten täynnä väkeä, kun koneita laskeutui sinne solkenaan. Niinpä luultiin, että matkalaukkujen saaminen kestää ikuisuuden. Yllätys, yllätys - saatiinkin ne todella nopeasti, vaikka edellä oli muutaman ennen meitä laskeutuneen koneen väki. Niin että kreikkalaisetko laiskoja? Vastaavassa tilanteessa Seutulassa olisi saatu odottaa niitä laukkujaan todella pitkään!!   Asumus Rodian Gallerissa on hulppea - eipä tarvitse isossa kaksiossa törmäillä  toisiinsa. Kalustus on tietysti kreikkalaisittain vanhahtavaa, mutta ihan toimivaa. Parvekkeelta ei avaudu merinäköala, mutta eipä siellä partsilla muutenkaan istuskella näillä helteillä, kun sisätiloissa on tehokas ilmastointi.   Ensimmäisen aamun aamulenkki - aamiaiselle Fin Cafeehen, sieltä autovuokraamoon, jossa homma hoitui viidessä minuutissa, kun auto oli varattu jo kotimaassa. "Nissan Notellamme" päräytettiin ostoksille Jumboon, joka on merkillinen tavarataivas. Ihan uskomaton määrä tavaraa yhden myymälän tiloissa. Siellä tavaralabyrintissä jouduttiin kulkemaan ainakin puolen kilometrin lenkki ennen kuin päästiin ulos. Eipä ollut turha reissu, kun kassalle päästyä hihnalle nosteltiin pari aurinkotuolia, aurinkoalusta, rantakassi ja viinilasi. Sieltä sitten ajettiin vähän matkan päähän Lideliin jääkaapin täydennystä hankkimaan.   Vaikka ilma on tukahduttavan kuuma (auton lämpömittari näytti +34 astetta kello 16), on rannalla helppoa löhöillä, kun kova tuuli hoitaa tuulettimen virkaa. Tänään nautittiin olostamme Theologosin kivikkoisella rannalla - minä tietenkin auringossa ja mies puun alla varjossa. Ihan ihmeellinen on tuo puu, kun sen lehvästö ihan pisaroi, vaikka jokapuolella on rutikuivaa ja aurinko porottaa keskeltä taivasta. Mistä ihmeestä se sitä vettä kehittää?   Päivän kuvat